"Kun saa ottaa vapautta ja vastuuta" : kotihoidon hoitajien kokemuksia itseohjautuvuudesta

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee itseohjautuvuutta kotihoidon toimintaympäristössä, jossa työn luonne on aina ollut itsenäinen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia ja ajatuksia itseohjautuvasta työmallista kotihoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, mitä itseohjautuvuus merkitsee kotihoidon hoitajalle sekä selvittää, mitkä tekijät tukevat itseohjautuvuutta ja mitkä tekijät voivat olla esteenä itseohjautuvuuden toteutumiselle.

Opinnäytetyö oli osa Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanketta ja toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Aineiston keruu tapahtui yksilöhaastatteluna. Haastateltavina oli 13 hoitajaa Pirkanmaan ja Uudenmaan kotihoidon eri alueilta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tuloksista nousi esille merkityskokonaisuuksia, joilla on vaikutusta hoitajien työtyytyväisyyteen. Kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä nähtiin tärkeänä ominaisuutena kotihoidon hoitajalle. Autonomia, vaikutusmahdollisuudet ja toimiva työyhteisö ovat tekijöitä, joilla oli yhteys työn imuun ja sitä kautta kotihoidon pitovoimaan. Esimiehen johtamistaidoilla on merkitystä. Tuloksissa tuli esille, että kotihoidon johtaminen näyttäytyy edelleen jossain määrin autoritäärisenä ja tämä voi muodostua esteeksi itseohjautuvuuden toteutumiselle.

Johtopäätöksenä voidaan esittää, että kotihoidossa on edellytykset itseohjautuvan työmallin toteuttamiselle, mutta se vaatii riittävän perehdytyksen ja huolellista suunnittelua yhteistyössä kotihoidon työntekijöiden kanssa yksilölliset vahvuudet huomioiden. Uusi toimintatapa edellyttää myös ajattelun ja asenteiden muutoksen. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millaisia asenteita hoitajilla on itseohjautuvuutta kohtaan. Lisäksi olisi tarpeen selvittää tehokkaita juurruttamiskäytänteitä uuden toimintamallin implementoinnille.

Over the past decades leadership has become more coaching-based. Employees are equal among each other, and organizations have flattened. In home care nurses perform independently and do work-related decisions without the immediate guidance of a supervisor. Due to the independent nature of work, self-direction skills are needed.

The aim was to provide information on what self-direction means to the home care worker and on the factors that support and prevent self-direction in home care. This qualitative study consisted of interviews with 13 home care nurses. The interview data were analyzed by using content analysis.

Some of the respondents felt that they are able to join decision-making concerning one’s work while others felt that larger guidelines are still made on management level and self-direction is pretentious. However, self-direction was implemented through home visits, for example in decision-making related to patient care, which means that home care work was not always perceived as self-directed. Support for work and decision-making was asked primarily from colleagues and secondarily from the supervisor. The trust between employees and supervisor was perceived as a precondition for self-direction.

This information can be utilized both in training nursing staff in self-direction as well as in discussions related to development and evaluation.