Pastan valmistusprosessin seuranta ja kehitys
Mäkinen, Janina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111720431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111720431
Tiivistelmä
Elintarvikeprosesseissa suositaan energiatehokkuutta ja nopeita valmistusmenetelmiä, kehitetään jatkuvasti tehokkaampia tapoja tuottaa elintarvikkeita ja samalla pyritään vähentämään hävikin muodostumista. Työ tehtiin elintarvikeyritykselle, jolla oli tavoitteena selvittää mahdollisia kehityskohteita prosessissa ennen tuotantolinjaston automatisointia.
Tämän insinöörityön päätavoitteena oli seurata kahden eri uunipastan valmistusprosesseja ja havainnoida niissä kehityskohteita. Pastan 1 prosessissa oli kylmä kastike ja keitetty pasta. Pastan 2 prosessissa oli kuuma kastike ja sekaan lisättiin kuiva pasta. Tavoitteena oli myös vertailla, kumpi pastoista oli nopeampi valmistaa. Samalla seurattiin kuivan pastan kahta eri keittomenetelmää ja vertailtiin menetelmien energiatehokkuutta ja vedenkulutus eroja.
Kirjallisessa osuudessa tarkasteltiin ensin kuivaa pastaa raaka-aineena. Perehdyttiin myös yksityiskohtaisesti kuivan pastan valmistusprosessiin ja ominaisuuksiin. Tarkasteltiin pastojen keiton aikana liukenevia ainesosia ja niiden vaikutuksia keitinveteen. Seuraavaksi selvitettiin kastikkeiden raaka-aneita ja valmistustapojen eroja. Lopuksi tarkasteltiin eri tärkkelyksiä pasta-kastikkeiden suurusteina.
Kokeellisessa osuudessa mitattiin pastojen kokonaismassojen määrät, pastamassojen häviötä sekoittajalta ja prosessiaikoja. Seurattiin kahta eri menetelmää keittää kuivaa pastaa eli padoilla ja VCC-pannulla ja vertailtiin niiden energiatehokkuutta sekä veden kulutusta. Työssä tarkasteltiin myös uunien tehokkuuksia. Mitattiin myös, oliko eri uunitasoilla vaikutusta tuotteiden painoihin ja paistohäviöihin.
Mittaustuloksista selvisi, että pasta 1 oli huomattavasti nopeampi valmistaa kuin pasta 2. Pastan 1 valmistukseen kului ennen annostelua 30 minuuttia ja pastaan 2 kului 90 minuuttia. Pastojen annoshävikkiä syntyi keskimäärin enemmän pastassa 1. Tulosten mukaan VCC-pannu oli pastan keitossa energiatehokkaampi kuin padat. Pastan 2 prosessia voisi tulevaisuudessa nopeuttaa hyödyntämällä homogenointia kastikkeen valmistuksessa. Uunitasoilla havaittuihin painoeroihin tulisi tulevaisuudessa mahdollisesti kiinnittää huomiota tuotteiden tasalaatuisuuden varmistamiseksi.
Tämän insinöörityön päätavoitteena oli seurata kahden eri uunipastan valmistusprosesseja ja havainnoida niissä kehityskohteita. Pastan 1 prosessissa oli kylmä kastike ja keitetty pasta. Pastan 2 prosessissa oli kuuma kastike ja sekaan lisättiin kuiva pasta. Tavoitteena oli myös vertailla, kumpi pastoista oli nopeampi valmistaa. Samalla seurattiin kuivan pastan kahta eri keittomenetelmää ja vertailtiin menetelmien energiatehokkuutta ja vedenkulutus eroja.
Kirjallisessa osuudessa tarkasteltiin ensin kuivaa pastaa raaka-aineena. Perehdyttiin myös yksityiskohtaisesti kuivan pastan valmistusprosessiin ja ominaisuuksiin. Tarkasteltiin pastojen keiton aikana liukenevia ainesosia ja niiden vaikutuksia keitinveteen. Seuraavaksi selvitettiin kastikkeiden raaka-aneita ja valmistustapojen eroja. Lopuksi tarkasteltiin eri tärkkelyksiä pasta-kastikkeiden suurusteina.
Kokeellisessa osuudessa mitattiin pastojen kokonaismassojen määrät, pastamassojen häviötä sekoittajalta ja prosessiaikoja. Seurattiin kahta eri menetelmää keittää kuivaa pastaa eli padoilla ja VCC-pannulla ja vertailtiin niiden energiatehokkuutta sekä veden kulutusta. Työssä tarkasteltiin myös uunien tehokkuuksia. Mitattiin myös, oliko eri uunitasoilla vaikutusta tuotteiden painoihin ja paistohäviöihin.
Mittaustuloksista selvisi, että pasta 1 oli huomattavasti nopeampi valmistaa kuin pasta 2. Pastan 1 valmistukseen kului ennen annostelua 30 minuuttia ja pastaan 2 kului 90 minuuttia. Pastojen annoshävikkiä syntyi keskimäärin enemmän pastassa 1. Tulosten mukaan VCC-pannu oli pastan keitossa energiatehokkaampi kuin padat. Pastan 2 prosessia voisi tulevaisuudessa nopeuttaa hyödyntämällä homogenointia kastikkeen valmistuksessa. Uunitasoilla havaittuihin painoeroihin tulisi tulevaisuudessa mahdollisesti kiinnittää huomiota tuotteiden tasalaatuisuuden varmistamiseksi.