IAS 40 sijoituskiinteistöt FAS-tilinpäätöksessä
Parkkonen, Tuire (2021)
Parkkonen, Tuire
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620349
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään sijoituskiinteistöjen merkitsemistä käypään arvoon KPL 5:2b pykälän salliman IAS 40 -standardin mukaisesti. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen työ, jonka tuotoksena syntyi opaskirja kirjanpitäjälle IAS 40 sijoituskiinteistö -standardin kirjauksista ja liitetieto -dokumentaatiosta tilinpäätökseen. Ohjekirjaan liittyy myös kirjausten laadintapohja, joka on laadittu Exceliin.
IAS 40 standardi on yksi IFRS-tilinpäätösstandardeista ja se säätelee sijoituskiinteistöjen merkitsemistä käypään arvoon tilinpäätöksessä. Tämän standardin mukainen käypä arvostus on sallittu myös Suomen tilinpäätössäännöksissä eli FAS-tilinpäätöksessä yksittäisenä standardina ilman, että tarvitsee tehdä kokonaan IFRS-standardien mukaista tilinpäätöstä. Soveltuu siis pörssiyhtiöitä pienemmille yhtiöille, joilla on sijoituskiinteistöjä.
Ohjekirja tehtiin toimeksiantona tilitoimisto Rantalaiselle laadun kehittämiseen ja sitä kautta osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Keskeisin tavoite työlle oli se, ettei kirjanpitäjän tarvitse tuskailla kirjausten tekemisessä kauan, kun siihen löytyy ohjekirjan kautta apua kirjauspohjan ja ohjeiden muodossa. Opin-näytetyössä on kuvattu IAS 40 -standardin teoreettinen pohja, hyödyt ja rajoitteet yrityksen harkitessa tämän standardin tuomista omaan tilinpäätökseen ja tehtävät kirjaukset ja liitetietovaatimukset. Ohjekirjan syntymisprosessia on myös kuvattu tässä työssä.
Ohjekirja pitää sisällään tarvittavat pohjatiedot ja kirjausohjeet IAS40 standardin mukaisiin käyvän arvon kirjauksiin. Ohjekirjassa on myös selitetty verotukselliset näkökohdat eli miksi tätä standardia ei toteuteta yksittäisen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan konsernitilinpäätöksessä, jolloin verotuksessa ei tapahdu muutoksia.
Opinnäytetyön prosessi oli opettavaista. Opin paljon lisää tämän standardin teoriasta ja sitäkin enemmän kirjoitustavastani. Jonkin verran sain lisätietoa myös omasta tavastani omaksua tällaista isoa tietomäärää lyhyessä ajassa. Ohjekirjasta tuli selkeä ja käyttökelpoinen. Excel-pohja täydentää ohjekirjaa tarjoamalla valmiin kirjauspohjan tarvittaville kirjauksille.
Ohjekirjan sisältö on nyt ajankohtaista, mutta standardin tulevat muutokset vaativat myös ohjekirjaan muutoksia. Kannattaa pitää mielessä ajan kulumisen myötä tulevat muutostar-peet tähän työhön, jos on tätä lukemassa kovin pitkä ajan kuluttua työn valmistumisesta.
IAS 40 standardi on yksi IFRS-tilinpäätösstandardeista ja se säätelee sijoituskiinteistöjen merkitsemistä käypään arvoon tilinpäätöksessä. Tämän standardin mukainen käypä arvostus on sallittu myös Suomen tilinpäätössäännöksissä eli FAS-tilinpäätöksessä yksittäisenä standardina ilman, että tarvitsee tehdä kokonaan IFRS-standardien mukaista tilinpäätöstä. Soveltuu siis pörssiyhtiöitä pienemmille yhtiöille, joilla on sijoituskiinteistöjä.
Ohjekirja tehtiin toimeksiantona tilitoimisto Rantalaiselle laadun kehittämiseen ja sitä kautta osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Keskeisin tavoite työlle oli se, ettei kirjanpitäjän tarvitse tuskailla kirjausten tekemisessä kauan, kun siihen löytyy ohjekirjan kautta apua kirjauspohjan ja ohjeiden muodossa. Opin-näytetyössä on kuvattu IAS 40 -standardin teoreettinen pohja, hyödyt ja rajoitteet yrityksen harkitessa tämän standardin tuomista omaan tilinpäätökseen ja tehtävät kirjaukset ja liitetietovaatimukset. Ohjekirjan syntymisprosessia on myös kuvattu tässä työssä.
Ohjekirja pitää sisällään tarvittavat pohjatiedot ja kirjausohjeet IAS40 standardin mukaisiin käyvän arvon kirjauksiin. Ohjekirjassa on myös selitetty verotukselliset näkökohdat eli miksi tätä standardia ei toteuteta yksittäisen yhtiön tilinpäätöksessä, vaan konsernitilinpäätöksessä, jolloin verotuksessa ei tapahdu muutoksia.
Opinnäytetyön prosessi oli opettavaista. Opin paljon lisää tämän standardin teoriasta ja sitäkin enemmän kirjoitustavastani. Jonkin verran sain lisätietoa myös omasta tavastani omaksua tällaista isoa tietomäärää lyhyessä ajassa. Ohjekirjasta tuli selkeä ja käyttökelpoinen. Excel-pohja täydentää ohjekirjaa tarjoamalla valmiin kirjauspohjan tarvittaville kirjauksille.
Ohjekirjan sisältö on nyt ajankohtaista, mutta standardin tulevat muutokset vaativat myös ohjekirjaan muutoksia. Kannattaa pitää mielessä ajan kulumisen myötä tulevat muutostar-peet tähän työhön, jos on tätä lukemassa kovin pitkä ajan kuluttua työn valmistumisesta.