Kotiutustiimityön toiminnan mallintaminen asiakkaan mielen hyvinvoinnin tukemiseksi
Jalonen, Vilhelmiina; Vähä-Peltomäki, Pauliina (2021)
Jalonen, Vilhelmiina
Vähä-Peltomäki, Pauliina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111520297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111520297
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoperustaa kotiutustiimin toiminnalle ja ikääntyneen sairaalasta kotiin siirtymävaiheen mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli mallintaa kotiutustiimin toiminta mielen hyvinvoinnin edistäjänä työelämäyhteistyötaho ONNIlle.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja avointa sähköistä kyselyä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet kolme tutkimusta käsittelivät ikääntyneiden kotiutuskokemuksia, kotiutuksen jälkeistä hoitoa, läheisten huomioimista kotiutuksen yhteydessä ja parhaan mahdollisen kotiutumisen onnistumisen mahdollisuutta. Teoriaosuuden ja kirjallisuuskatsauksen tuella oli mahdollista rakentaa kotiutustiimin malli painottuen ikääntyneen asiakkaan mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Sähköinen kysely antoi kokemusperäistä tietoa nykyään toimivien kotiutustiimien malleista.
Teoriaosa rakentuu viitekehyksestä, johon kuului mielen hyvinvoinnin tukeminen kotiutustilanteessa, kotiutustiimin perustaminen mielen hyvinvoinnin tukemiseksi, kotiutustiimi, ikääntynyt, kotiutuvan kokonaisvaltainen hyvinvointi/ mielen hyvinvointi, osallisuus, toimijuus ja mielen hyvinvointi sekä turvallinen kotiuttaminen.
Opinnäytetyön tavoite mallintaa kotiutustiimityö asiakkaan mielen hyvinvoinnin tukemiseksi toteutui tämän opinnäytetyön pohjalta ja näin ollen työelämäyhteistyö sai tarvittavan työkalun viedä mallinnus käytäntöön.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja avointa sähköistä kyselyä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet kolme tutkimusta käsittelivät ikääntyneiden kotiutuskokemuksia, kotiutuksen jälkeistä hoitoa, läheisten huomioimista kotiutuksen yhteydessä ja parhaan mahdollisen kotiutumisen onnistumisen mahdollisuutta. Teoriaosuuden ja kirjallisuuskatsauksen tuella oli mahdollista rakentaa kotiutustiimin malli painottuen ikääntyneen asiakkaan mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Sähköinen kysely antoi kokemusperäistä tietoa nykyään toimivien kotiutustiimien malleista.
Teoriaosa rakentuu viitekehyksestä, johon kuului mielen hyvinvoinnin tukeminen kotiutustilanteessa, kotiutustiimin perustaminen mielen hyvinvoinnin tukemiseksi, kotiutustiimi, ikääntynyt, kotiutuvan kokonaisvaltainen hyvinvointi/ mielen hyvinvointi, osallisuus, toimijuus ja mielen hyvinvointi sekä turvallinen kotiuttaminen.
Opinnäytetyön tavoite mallintaa kotiutustiimityö asiakkaan mielen hyvinvoinnin tukemiseksi toteutui tämän opinnäytetyön pohjalta ja näin ollen työelämäyhteistyö sai tarvittavan työkalun viedä mallinnus käytäntöön.