Päivittäisen kirjaamisen oikeudellinen perusta kunnallisessa kotipalvelussa vuodesta 1966 vuoteen 2021
Hemming, Mia (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111020029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111020029
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin päivittäisen kirjaamisen oikeudellista perustaa iäkkäiden henkilöiden kunnallisessa kotipalvelussa vuodesta 1966 vuoteen 2021. Lailla ja muilla oikeuslähteillä alettiin määrittää iäkkäiden henkilöiden kunnallisessa kotipalvelussa tapahtuvaa päivittäistä kirjaamista vuonna 1966. Työssä selvitettiin, millä oikeuslähteillä päivittäistä kirjaamista on säädetty ja ohjattu ja minkälaisin säädöksin ja ohjein. Työllä haluttiin tuoda tietoa kotipalvelun / kotihoidon toimijoille heidän työnsä tueksi ja osaamisensa vahvistamiseksi. Työllä pyrittiin tarjoamaan oleellista perustietoa kirjaamisen oikeudellisesta perustasta sekä sen kehityksestä, mikä syventää niin ymmärrystä kirjaamisen merkityksestä kuin alaa koskevan lainsäädännön tuntemista.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus. Dokumenttianalyysin avulla aineistoa tarkasteltiin järjestelmällisesti ja tutkittavasta ilmiöstä luotiin perusteellinen kuvaus. Työssä käytettiin hermeneuttista tulkintaa, jossa tutkitaan normin ja asiaintilan välistä suhdetta.
Työn tulokset osoittivat kirjaamisen olevan vahvasti kytköksissä oikeusvaltion ja hallinnon lainalaisuuden periaatteisiin. Vahvasti velvoittavilla oikeuslähteillä on säädelty niin kirjaamisen toteuttamista kuin kirjaamisen sisältöäkin, tosin ensiksi mainitun oikeusperustassa on ollut vaihtelevuutta mitä tulee ylemmän ja alemman tason normilähteisiin. Kirjaamisen oikeudellisessa perustassa merkittävässä osassa ovat olleet myös sallitut oikeuslähteet, kuten esimerkiksi vakiintuneen tavan mukaiset käytännöt. Työn tulokset myös osoittivat kirjaamisen oikeudellisen perustan vahvistavan hyvinvointivaltiota todentamalla asiakkaiden oikeusturvaa sekä hyvän hallinnon periaatteita. Nähtäväksi jää, liittyykö 2020-luvulla korostunut tiedonhallinta hyvinvointivaltion todentamiseen, mutta ainakin pyrkimys tiedonhallintaan on vahvasti velvoittavilla oikeuslähteillä jo vaikuttanut päivittäiseen kirjaamiseen kunnallisessa kotipalvelussa.
Opinnäytetyössä kartoitettiin yhdestä näkökulmasta kirjaamiseen vaikuttaneita muutoksia, mikä mahdollistaa ei vain tutkitun asian ymmärtämisen paremmin vaan myös sen sidonnaisuuden näkyväksi tekemisen niin hallinnon lainalaisuuteen kuin oikeus- ja hyvinvointivaltioon. Opinnäytetyö kannustaa pitämään kirjaamista yhtenä keskeisenä oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisena käytännön työn arjessa.
Opinnäytetyössä tutkittiin päivittäisen kirjaamisen oikeudellista perustaa iäkkäiden henkilöiden kunnallisessa kotipalvelussa vuodesta 1966 vuoteen 2021. Lailla ja muilla oikeuslähteillä alettiin määrittää iäkkäiden henkilöiden kunnallisessa kotipalvelussa tapahtuvaa päivittäistä kirjaamista vuonna 1966. Työssä selvitettiin, millä oikeuslähteillä päivittäistä kirjaamista on säädetty ja ohjattu ja minkälaisin säädöksin ja ohjein. Työllä haluttiin tuoda tietoa kotipalvelun / kotihoidon toimijoille heidän työnsä tueksi ja osaamisensa vahvistamiseksi. Työllä pyrittiin tarjoamaan oleellista perustietoa kirjaamisen oikeudellisesta perustasta sekä sen kehityksestä, mikä syventää niin ymmärrystä kirjaamisen merkityksestä kuin alaa koskevan lainsäädännön tuntemista.
Kyseessä oli laadullinen tutkimus. Dokumenttianalyysin avulla aineistoa tarkasteltiin järjestelmällisesti ja tutkittavasta ilmiöstä luotiin perusteellinen kuvaus. Työssä käytettiin hermeneuttista tulkintaa, jossa tutkitaan normin ja asiaintilan välistä suhdetta.
Työn tulokset osoittivat kirjaamisen olevan vahvasti kytköksissä oikeusvaltion ja hallinnon lainalaisuuden periaatteisiin. Vahvasti velvoittavilla oikeuslähteillä on säädelty niin kirjaamisen toteuttamista kuin kirjaamisen sisältöäkin, tosin ensiksi mainitun oikeusperustassa on ollut vaihtelevuutta mitä tulee ylemmän ja alemman tason normilähteisiin. Kirjaamisen oikeudellisessa perustassa merkittävässä osassa ovat olleet myös sallitut oikeuslähteet, kuten esimerkiksi vakiintuneen tavan mukaiset käytännöt. Työn tulokset myös osoittivat kirjaamisen oikeudellisen perustan vahvistavan hyvinvointivaltiota todentamalla asiakkaiden oikeusturvaa sekä hyvän hallinnon periaatteita. Nähtäväksi jää, liittyykö 2020-luvulla korostunut tiedonhallinta hyvinvointivaltion todentamiseen, mutta ainakin pyrkimys tiedonhallintaan on vahvasti velvoittavilla oikeuslähteillä jo vaikuttanut päivittäiseen kirjaamiseen kunnallisessa kotipalvelussa.
Opinnäytetyössä kartoitettiin yhdestä näkökulmasta kirjaamiseen vaikuttaneita muutoksia, mikä mahdollistaa ei vain tutkitun asian ymmärtämisen paremmin vaan myös sen sidonnaisuuden näkyväksi tekemisen niin hallinnon lainalaisuuteen kuin oikeus- ja hyvinvointivaltioon. Opinnäytetyö kannustaa pitämään kirjaamista yhtenä keskeisenä oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisena käytännön työn arjessa.