Muistisairaan hyvä hoito hyvän arjen mahdollistajana; toiminnan kehittäminen tehostetun palveluasumisen yksikössä
Ahtola, Raisa (2021)
Ahtola, Raisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110819424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110819424
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien näkökulmasta, miten muistisairaan omannäköistä arkea tukeva hoitotyö toteutuu tehostetun palveluasumisen yksikössä. Tässä apuna käytettiin Muistiliiton Hyvän hoidon kriteeristö -työkirjaa, joista käsiteltäviksi osa-alueiksi valittiin kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelma, toimintakyky sekä aktiivinen arki. Kehittämistyön tavoitteena oli kehittää muistisairaan henkilön omannäköistä arkea tehostetun palveluasumisen yksikössä.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmin ja aineiston keruussa käytettiin kyselyä ja osallistavia menetelmiä. Keskeisimpinä kehityskohteina oli kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelmien kirjaaminen ja sen sisällöllinen parantaminen. Lisäksi kehittämistä tarvittiin toimintakyvyn arviointiin käytettävien mittareiden käytön lisäämisessä. Kuntoutus ei toteutunut riittävästi kaikkia toimintakyvyn osa-alueita huomioiden ja ylläpitäen, ja niiden kirjaamisessa oli myös puutetta. Kehityskohteiksi nousi myös muistisairaan osallisuuden tukeminen päätöksenteossa ja omannäköisen arjen toteutuminen yksilöllisesti ja voimavarojen mukaisesti. Toiminnan kehittämistä tarvittiin myös yhteisessä ryhmätoiminnan toteuttamisessa ja tukemalla muistisairasta osallistumaan vaikuttamis-, virkistys- tai harrastustoimintaan.
Kehittämistyön osallistavien pienryhmien tuotoksena syntyi kehitysideoita, joita sitten viedään käytäntöön. Hoito- ja palvelusuunnitelmien osalta selkiytetään jatkossa tehtävänjakoa ja vastuunjakoa suunnitelmien kirjaamisessa ja päivittämisessä. Lisäksi parannetaan uusien työntekijöiden perehdyttämistä kyseiseen asiaan ja perehtymistä suunnitelmiin sekä yhteistä sitoutumista toimimaan niiden mukaisesti. Toimintakyvyn osa-alueessa otetaan paremmin säännönmukaiseen käyttöön eri toimintakykyä kuvaavat mittarit ja hyödynnetään herkemmin fysioterapeutin ammattitaitoa. Myös palavereita asiakkaiden tilanteesta pidetään säännöllisemmin ja sitoudutaan asiakkaan yksilöllisesti laadittuihin tavoitteisiin. Toimintakykyyn liittyviä kirjaamisia parannetaan ja tehdään niitä useammin. Aktiivisen arjen kohdalla otetaan asiakkaan omat mielipiteet ja toiveet paremmin huomioon ja tuodaan niitä esille asiakaspalavereissa. Ja näissä palavereissa ideoidaan yhdessä eri keinoja aktiivisen arjen tueksi. Tärkeänä asiana panostetaan myös perehdytykseen asiakkaan elämänkaaren osalta, jotta voidaan tukea yksilöllistä aktiivista arkea.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmin ja aineiston keruussa käytettiin kyselyä ja osallistavia menetelmiä. Keskeisimpinä kehityskohteina oli kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelmien kirjaaminen ja sen sisällöllinen parantaminen. Lisäksi kehittämistä tarvittiin toimintakyvyn arviointiin käytettävien mittareiden käytön lisäämisessä. Kuntoutus ei toteutunut riittävästi kaikkia toimintakyvyn osa-alueita huomioiden ja ylläpitäen, ja niiden kirjaamisessa oli myös puutetta. Kehityskohteiksi nousi myös muistisairaan osallisuuden tukeminen päätöksenteossa ja omannäköisen arjen toteutuminen yksilöllisesti ja voimavarojen mukaisesti. Toiminnan kehittämistä tarvittiin myös yhteisessä ryhmätoiminnan toteuttamisessa ja tukemalla muistisairasta osallistumaan vaikuttamis-, virkistys- tai harrastustoimintaan.
Kehittämistyön osallistavien pienryhmien tuotoksena syntyi kehitysideoita, joita sitten viedään käytäntöön. Hoito- ja palvelusuunnitelmien osalta selkiytetään jatkossa tehtävänjakoa ja vastuunjakoa suunnitelmien kirjaamisessa ja päivittämisessä. Lisäksi parannetaan uusien työntekijöiden perehdyttämistä kyseiseen asiaan ja perehtymistä suunnitelmiin sekä yhteistä sitoutumista toimimaan niiden mukaisesti. Toimintakyvyn osa-alueessa otetaan paremmin säännönmukaiseen käyttöön eri toimintakykyä kuvaavat mittarit ja hyödynnetään herkemmin fysioterapeutin ammattitaitoa. Myös palavereita asiakkaiden tilanteesta pidetään säännöllisemmin ja sitoudutaan asiakkaan yksilöllisesti laadittuihin tavoitteisiin. Toimintakykyyn liittyviä kirjaamisia parannetaan ja tehdään niitä useammin. Aktiivisen arjen kohdalla otetaan asiakkaan omat mielipiteet ja toiveet paremmin huomioon ja tuodaan niitä esille asiakaspalavereissa. Ja näissä palavereissa ideoidaan yhdessä eri keinoja aktiivisen arjen tueksi. Tärkeänä asiana panostetaan myös perehdytykseen asiakkaan elämänkaaren osalta, jotta voidaan tukea yksilöllistä aktiivista arkea.