Digitaalisten pelien naiskuvan koetut vaikutukset nuorten naisten minäkuvaan

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten naisten kokemusta digitaalistenpelien luoman naiskuvan vaikuttavuudesta nuorten naisten minäkuvaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli haastattelujen kautta tuoda näkyväksi, miten naishahmojen ulkonäkö ja roolit vaikuttavat nuorten naisten minäkuvaan. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa pelikasvatusta varten pelihahmojen mahdollisista vaikutuksista sekä siitä, millainen pelihahmo olisi hyvä minäkuvan kehityksen kannalta.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kahden ryhmähaastattelun avulla, joihin osallistui yhteensä viisi haastateltavaa. Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi eräs tamperelainen, nuorisolle suunnattu kulttuurikeskus. Haastateltavien anonymiteetin säilyttämiseksi yhteistyötahon nimeä ei käytetty opinnäytetyössä.

Opinnäytetyön tuloksista tuli ilmi, että digitaalisten pelien naiskuva on hyvin suppea ja yleensä naishahmot ovat peleissä passiivisemmassa osassa tai pelastettavia. Digitaalisten pelien naishahmot eivät itsessään olleet haitallisia nuorten naisten minäkuville, ongelmallisempaa oli hahmojen suppea valikoima ja variaation puute. Nämä vaikuttivat tulosten perusteella minäkuvaan negatiivisesti tuottaen tyytymättömyyttä ja epävarmuutta omaa itseään ja riittävyyttään kohtaan. Hahmojen muokkaaminen itsensä näköiseksi koettiin voimaannuttavana. Hahmon ominaisuuksia, jotka parhaiten tukevat minäkuvaa ei voitu aineiston perusteella yksiselitteisesti määrittää. Kuitenkin hahmojen monipuolisuus ja kontrolloitavuus koettiin erittäin tärkeäksi.

The purpose of this thesis was to explore thoughts of young women regarding the portrayed image of female characters in digital games and how it affects young women’s self-image. The goal of this thesis was to show how the portrayal of female characters affects the self-image of young women by conducting interviews on the subject. The purpose was to obtain information on the effect of these characters in games for game-education and provide information on positive character images that could be beneficial for development of self-image.

The thesis was carried out as a qualitative study. Materials for the thesis were gathered through two group-interview sessions with five interviewees per session. One youth-oriented cultural center located in Tampere worked as a partner for this thesis. To retain anonymity of the interviewees, the name of this partner was not used in the thesis.

The results of the thesis showed that the image of women in digital games was very narrow and women were generally in a passive role or in need of rescuing. Female characters themselves were not harmful for the self-image of young women, but instead the lack of choices and variation of characters was seen as problematic. The results suggested that this lack of choices had a negative effect on the self-image, inflicting dissatisfaction and uncertainty for oneself and one’s adequacy. The possibility to modify characters to resemble oneself was experienced as empowering. Character properties that best supported self-image could not be unambiguously explained based on the gathered material. However, diversity and control over characters was experienced as very important.