Työelämäyhteistyö Innovative Nurse-hankkeessa
Malmilaakso, Teija (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102718962
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021102718962
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Innovative Nurse-hanke. Hanke on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen, joka on tarkoitettu korkeakouluille osaajapulaan vastaamiseksi nopeavaikutteisten toimenpiteiden kautta. Alueellisesti hanke kattaa Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Hanke tukee tutkintoon johtavaa sairaanhoitajakoulutuksen toteutusta, jolla vastataan väljästi asuttujen alueiden sairaanhoitajapulaan. Hanke toteutuu Karelia-ammattikorkeakoulun (päätoteuttaja), Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyössä ajanjaksolla 19.12.2018-31.12.2021.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Innovative Nurse-hankkeen vaikutuksia ja työelämän näkemyksiä hankkeesta ja ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tavoitteena oli tuottaa saatujen tulosten perusteella kehittämisideoita eli kehittää ja uudistaa työelämän ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on kehittämisosuudessa saatujen tulosten ja kehittämisideoiden levittäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön prosessia hyödyntäen. Tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus. Tapaustutkimus on soveltuva kehittämistyön lähestymistavaksi tehtävissä, joissa tavoitteena on tuottaa kehittämisideoita ja -ehdotuksia. Tiedonhankintamenetelmänä teemahaastatteluihin päädyttiin, koska haluttiin saada selville syvällistä ja työelämässä vallitsevaa hiljaista tietoa. Yksilöhaastattelut toteutettiin kuudelle henkilölle. Saatu aineisto litteroitiin ja kirjoitettua tekstiä kertyi noin 90 sivua. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Toimeksiantajan toiveesta opinnäytetyössä hyödynnettiin myös Tykkyläisen vaikutusten arviointi-kanvaasia.
Tuloksien mukaan hankkeessa positiivisena nähtiin opiskelijoiden tuoma uusin tieto työyksikköön, alueen sote-toimijoiden verkostoituminen, sijaisten saamisen helpottuminen, opiskelumahdollisuus omalla paikkakunnalle sekä työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen. Heikkouksina nähtiin suuret harjoittelijamäärät työyksiköissä, harjoittelujen keskittyminen omalle paikkakunnalle sekä opettajien jalkautuminen työyksiköihin.
Osana opinnäytetyön kehittämisprosessia kehittämisosuudessa saatujen tulosten ja kehittämisideoiden levittäminen toteutui kansallisessa konferenssissa Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivillä syyskuussa 2021. Lisäksi osana kehittämistehtävää opinnäytetyön tekijä kirjoitti artikkelijulkaisun osaksi toimeksiantajahanketta koskevaa julkaisusarjaa, joka tullaan jakamaan myös kansainvälisille kumppaneille.
Johtopäätöksiä ovat, että hankkeella pystytään vastaamaan osaajapulaan väljästi asutuilla alueilla ja että työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä tulee vahvistaa. Työelämäyhteistyön selvittämiseen ja kehittämiseen saadaan tällä opinnäytetyöllä pelkästään työelämän näkemys, joten vaikutusten arviointiin tarvitaan vielä opiskelijoiden ja koulutuksen näkökulma, joka on jatkotutkimusaihe.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Innovative Nurse-hankkeen vaikutuksia ja työelämän näkemyksiä hankkeesta ja ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tavoitteena oli tuottaa saatujen tulosten perusteella kehittämisideoita eli kehittää ja uudistaa työelämän ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on kehittämisosuudessa saatujen tulosten ja kehittämisideoiden levittäminen.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön prosessia hyödyntäen. Tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus. Tapaustutkimus on soveltuva kehittämistyön lähestymistavaksi tehtävissä, joissa tavoitteena on tuottaa kehittämisideoita ja -ehdotuksia. Tiedonhankintamenetelmänä teemahaastatteluihin päädyttiin, koska haluttiin saada selville syvällistä ja työelämässä vallitsevaa hiljaista tietoa. Yksilöhaastattelut toteutettiin kuudelle henkilölle. Saatu aineisto litteroitiin ja kirjoitettua tekstiä kertyi noin 90 sivua. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Toimeksiantajan toiveesta opinnäytetyössä hyödynnettiin myös Tykkyläisen vaikutusten arviointi-kanvaasia.
Tuloksien mukaan hankkeessa positiivisena nähtiin opiskelijoiden tuoma uusin tieto työyksikköön, alueen sote-toimijoiden verkostoituminen, sijaisten saamisen helpottuminen, opiskelumahdollisuus omalla paikkakunnalle sekä työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen. Heikkouksina nähtiin suuret harjoittelijamäärät työyksiköissä, harjoittelujen keskittyminen omalle paikkakunnalle sekä opettajien jalkautuminen työyksiköihin.
Osana opinnäytetyön kehittämisprosessia kehittämisosuudessa saatujen tulosten ja kehittämisideoiden levittäminen toteutui kansallisessa konferenssissa Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivillä syyskuussa 2021. Lisäksi osana kehittämistehtävää opinnäytetyön tekijä kirjoitti artikkelijulkaisun osaksi toimeksiantajahanketta koskevaa julkaisusarjaa, joka tullaan jakamaan myös kansainvälisille kumppaneille.
Johtopäätöksiä ovat, että hankkeella pystytään vastaamaan osaajapulaan väljästi asutuilla alueilla ja että työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä tulee vahvistaa. Työelämäyhteistyön selvittämiseen ja kehittämiseen saadaan tällä opinnäytetyöllä pelkästään työelämän näkemys, joten vaikutusten arviointiin tarvitaan vielä opiskelijoiden ja koulutuksen näkökulma, joka on jatkotutkimusaihe.