Palveluasumisyksikön työntekijöiden työn tuunaaminen
Immonen, Paula (2021)
Immonen, Paula
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021093018168
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kokeilla työn yksilöllisen tuunaamisen menetelmiä yhden Carve-hankkeeseen osallistuvan yrityksen eri työvuoromuotoja tekevien työntekijöiden kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää työhyvinvointia hankkeeseen osallistuvassa yrityksessä työtä tuunaamalla.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena marraskuun 2020 ja huhtikuun 2021 välisenä aikana. Ensimmäinen vaihe oli nykytilan kartoitus ja ongelmatilanteen analyysi, joilla haettiin vastausta työn tuunaamisen nykytilaan kohdeorganisaatiossa. Aineistoa kerättiin määrällisellä menetelmällä, kyselyllä. Aineistoa kerättiin myös laadullisella menetelmällä, Carve-työpajassa Learning cafeen avulla. Seuraavat vaiheet olivat synteesi ja kokeilu. Vaiheiden aikana haettiin vastausta, mitä työn tuunaamisen keinoja työntekijät käyttivät. Synteesi-vaiheessa ryhmähaastattelussa tehtiin työn tuunaamisen kokeilun väliarvointia Työterveyslaitoksen Työn tuunaajan inspiraatiokirjan käytöstä. Kokeiluvaiheessa työntekijät täyttivät Työn tuunaajan inspiraatiokirjaa kolmen viikon ajan. Viimeisenä vaiheena oli arviointi ja seurantavaihe, jolloin haettiin työn tuunaamisen vaikutuksia ja kokemuksia Työn tuunaajan inspiraatiokirjan käytöstä. Aineisto arviointi- ja seurantavaiheeseen saatiin määrällisellä menetelmällä loppukyselystä ja laadullisella menetelmällä tulospuun avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä ja teoriaohjaavalla sisällönanalyyseillä.
Työn tuunaamisen nykytilaan liittyen löytyi edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä yksilötasolla että työyhteisötasolla. Alkuvaiheessa työn tuunaamista edistäviksi tekijöiksi mainittiin yhteiset tavoitteet, tehokas viestintä, riittävän ajan antaminen ideointiin, toteutukseen ja arviointiin, oma motivoituneisuus ja positiivinen asenne muutoksiin. Seuraavissa vaiheissa työntekijät tuunasivat työtään prosessien, aikataulujen, tehtävien, työympäristön, vuorovaikutuksen, ajattelun ja asennoitumisen tuunauksen keinoin. Työn tuunaamisella oli vaikutuksia työntekijän työtapaan, asennoitumiseen ja voimavaroihin. Vaikutuksia oli myös työyhteisötasolla, vaikka työntekijät tekivät yksilöllistä tuunaamista. Työyhteisötasolla keskustelu lisääntyi, työnjakaminen oli tasapuolisempaa ja työkaverin tukeminen sekä yhteistyön tekeminen lisääntyivät. Johtopäätöksenä oli, että yksilöllisellä työn tuunaamisella oli vaikutuksia myös työyhteisötasolle. Työn tuunaaminen lisäsi työntekijän työhyvinvointia.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena marraskuun 2020 ja huhtikuun 2021 välisenä aikana. Ensimmäinen vaihe oli nykytilan kartoitus ja ongelmatilanteen analyysi, joilla haettiin vastausta työn tuunaamisen nykytilaan kohdeorganisaatiossa. Aineistoa kerättiin määrällisellä menetelmällä, kyselyllä. Aineistoa kerättiin myös laadullisella menetelmällä, Carve-työpajassa Learning cafeen avulla. Seuraavat vaiheet olivat synteesi ja kokeilu. Vaiheiden aikana haettiin vastausta, mitä työn tuunaamisen keinoja työntekijät käyttivät. Synteesi-vaiheessa ryhmähaastattelussa tehtiin työn tuunaamisen kokeilun väliarvointia Työterveyslaitoksen Työn tuunaajan inspiraatiokirjan käytöstä. Kokeiluvaiheessa työntekijät täyttivät Työn tuunaajan inspiraatiokirjaa kolmen viikon ajan. Viimeisenä vaiheena oli arviointi ja seurantavaihe, jolloin haettiin työn tuunaamisen vaikutuksia ja kokemuksia Työn tuunaajan inspiraatiokirjan käytöstä. Aineisto arviointi- ja seurantavaiheeseen saatiin määrällisellä menetelmällä loppukyselystä ja laadullisella menetelmällä tulospuun avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä ja teoriaohjaavalla sisällönanalyyseillä.
Työn tuunaamisen nykytilaan liittyen löytyi edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä yksilötasolla että työyhteisötasolla. Alkuvaiheessa työn tuunaamista edistäviksi tekijöiksi mainittiin yhteiset tavoitteet, tehokas viestintä, riittävän ajan antaminen ideointiin, toteutukseen ja arviointiin, oma motivoituneisuus ja positiivinen asenne muutoksiin. Seuraavissa vaiheissa työntekijät tuunasivat työtään prosessien, aikataulujen, tehtävien, työympäristön, vuorovaikutuksen, ajattelun ja asennoitumisen tuunauksen keinoin. Työn tuunaamisella oli vaikutuksia työntekijän työtapaan, asennoitumiseen ja voimavaroihin. Vaikutuksia oli myös työyhteisötasolla, vaikka työntekijät tekivät yksilöllistä tuunaamista. Työyhteisötasolla keskustelu lisääntyi, työnjakaminen oli tasapuolisempaa ja työkaverin tukeminen sekä yhteistyön tekeminen lisääntyivät. Johtopäätöksenä oli, että yksilöllisellä työn tuunaamisella oli vaikutuksia myös työyhteisötasolle. Työn tuunaaminen lisäsi työntekijän työhyvinvointia.