Imetys vastasyntyneiden teho-osastolla
Kalliomäki, Satu-Maria; Metso, Julia (2021)
Kalliomäki, Satu-Maria
Metso, Julia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092117953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092117953
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ajankohtaista, luotettavaa ja tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa vastasyntyneiden teho-osastolla hoidossa olevien vauvojen imetyksestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli havainnollistaa imetyksen monia hyötyjä ja löytää tekijöitä, jotka edistävät imetystä vastasyntyneiden teho-osastolla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin analysoitavaksi 10 tieteellistä tutkimusta, joista suurin osa oli englanninkielisiä. Tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti ja tutkimusten valinnassa hyödynnettiin laadittuja sisäänottokriteerejä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella vastasyntyneiden teho-osastolla hoidossa olevan vauvan imetyksen edistämiseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa äitiin, sairaalaympäristöön sekä hoitohenkilökuntaan liittyviin tekijöihin. Äitiin liittyviä keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa sitoutuminen rintamaidon lypsämiseen, äidin omat kokemukset, puolison tuki ja vertaistuki. Sairaalaympäristöön liittyvistä tekijöistä keskeisiksi nousivat teho-osaston käytännöt, riittävät resurssit ja teho-osaston ympäristö. Hoitohenkilökuntaan liittyvistä tekijöistä keskeisiä olivat hoitohenkilökunnan koulutus, asenteet ja tuki sekä laadukas ohjaus, varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, apukeinojen hyödyntäminen ja imetysasioiden raportointi.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastasyntyneiden teho-osastolla hoidossa olevan vauvan imetystä voidaan vauvan voinnista huolimatta edistää monin eri keinoin. Jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin tutkia hoitajien ja lääkäreiden imetystietoisuutta sekä lisätä sitä imetyskoulutusten avulla. Vastasyntyneiden teho-osastolla työskenteleville hoitajille voitaisiin suunnitella imetysohjaajakoulutus, jossa otettaisiin erityisesti huomioon sairaiden vastasyntyneiden imetyshaasteita.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin analysoitavaksi 10 tieteellistä tutkimusta, joista suurin osa oli englanninkielisiä. Tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti ja tutkimusten valinnassa hyödynnettiin laadittuja sisäänottokriteerejä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulosten perusteella vastasyntyneiden teho-osastolla hoidossa olevan vauvan imetyksen edistämiseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa äitiin, sairaalaympäristöön sekä hoitohenkilökuntaan liittyviin tekijöihin. Äitiin liittyviä keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa sitoutuminen rintamaidon lypsämiseen, äidin omat kokemukset, puolison tuki ja vertaistuki. Sairaalaympäristöön liittyvistä tekijöistä keskeisiksi nousivat teho-osaston käytännöt, riittävät resurssit ja teho-osaston ympäristö. Hoitohenkilökuntaan liittyvistä tekijöistä keskeisiä olivat hoitohenkilökunnan koulutus, asenteet ja tuki sekä laadukas ohjaus, varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, apukeinojen hyödyntäminen ja imetysasioiden raportointi.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastasyntyneiden teho-osastolla hoidossa olevan vauvan imetystä voidaan vauvan voinnista huolimatta edistää monin eri keinoin. Jatkotutkimusehdotuksena voitaisiin tutkia hoitajien ja lääkäreiden imetystietoisuutta sekä lisätä sitä imetyskoulutusten avulla. Vastasyntyneiden teho-osastolla työskenteleville hoitajille voitaisiin suunnitella imetysohjaajakoulutus, jossa otettaisiin erityisesti huomioon sairaiden vastasyntyneiden imetyshaasteita.