NON-INVASIIVINEN VENTILAATIO HENGITYSVAJAUSPOTILAAN HOIDOSSA
Kajan, Emilia; Kivelä, Johanna (2021)
Kajan, Emilia
Kivelä, Johanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126842
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402126842
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetusvideo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön. Opetusvideo kertoo non-invasiivisen ventilaatiohoidon käytöstä hengitysvajauspotilaan hoidon toteutuksessa sekä potilaan ohjauksesta. Työn tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden osaamista hoidon toteutuksen näkökulmasta. Kehittämistehtävänä tuotetun opetusvideon tavoitteena oli ääneltään ja kuviltaan laadukas video, joka kertoo vain tärkeimmät asiat. Opinnäytetyön tarve tuli yhteistyökumppanilta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta.
Non-invasiivista ventilaatiota käytetään, kun potilaalla on häiriö happeutumisessa tai keuhkotuuletuksessa. Non-invasiivisessa ventilaatiohoidossa potilaan hengittäessä sisään laite antaa positiivisen paineen, jolloin keuhkorakkulat aukeavat kunnolla. Laite antaa myös positiivisen uloshengityksen loppuilmatiepaineen, jolloin keuhkorakkulat pysyvät avoinna myös uloshengityksen aikana. Tämän avulla potilaan hengitysvajaus saadaan mahdollisesti korjaantumaan. Hengitysvajaus on elintoimintoja uhkaava häiriö, joka johtuu jostakin sairaudesta. Hoidon avulla saadaan lisäaikaa selvittää syy, joka tulee hoitaa heti.
Videon sisällön tueksi tehtiin kirjallisuuskatsaus non-invasiivisesta ventilaatiosta hengitysvajauspotilaan hoidossa. Tiedonhaku tehtiin samoilla hakusanoilla seuraavista tietokannoista: Chinal, PubMed ja Medic. Asiantuntija-artikkeleita ja kirjallisuutta hyödynnettiin myös videon sisällön tuotannossa. Tutkimuksista selvisi, että potilaat tuntevat usein hengityslaitehoidot epämukavaksi. Epämukavuutta aiheuttaa tiivis maski potilaan kasvoilla. Hoitajan tulee kuunnella potilasta ja potilaan tuntemuksia sekä ottaa tuntemukset huomioon. Potilaan ja hoitajan tulee olla hyvässä yhteisymmärryksessä hoidon alkaessa, koska suvaitsemattomuus voi johtaa jopa non-invasiivisen ventilaatio hoidon tehottomuuteen tai keskeytykseen ja näin ollen huonoihin tuloksiin.
Tämän opinnäytetyön lopputuotosta voidaan hyödyntää opetusmateriaalina opiskelijoille akuutti- ja tehohoitotyön opintojaksolla. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, onko opetusvideon avulla saatu teorian tueksi riittävän hyvä lopputuotos.
Non-invasiivista ventilaatiota käytetään, kun potilaalla on häiriö happeutumisessa tai keuhkotuuletuksessa. Non-invasiivisessa ventilaatiohoidossa potilaan hengittäessä sisään laite antaa positiivisen paineen, jolloin keuhkorakkulat aukeavat kunnolla. Laite antaa myös positiivisen uloshengityksen loppuilmatiepaineen, jolloin keuhkorakkulat pysyvät avoinna myös uloshengityksen aikana. Tämän avulla potilaan hengitysvajaus saadaan mahdollisesti korjaantumaan. Hengitysvajaus on elintoimintoja uhkaava häiriö, joka johtuu jostakin sairaudesta. Hoidon avulla saadaan lisäaikaa selvittää syy, joka tulee hoitaa heti.
Videon sisällön tueksi tehtiin kirjallisuuskatsaus non-invasiivisesta ventilaatiosta hengitysvajauspotilaan hoidossa. Tiedonhaku tehtiin samoilla hakusanoilla seuraavista tietokannoista: Chinal, PubMed ja Medic. Asiantuntija-artikkeleita ja kirjallisuutta hyödynnettiin myös videon sisällön tuotannossa. Tutkimuksista selvisi, että potilaat tuntevat usein hengityslaitehoidot epämukavaksi. Epämukavuutta aiheuttaa tiivis maski potilaan kasvoilla. Hoitajan tulee kuunnella potilasta ja potilaan tuntemuksia sekä ottaa tuntemukset huomioon. Potilaan ja hoitajan tulee olla hyvässä yhteisymmärryksessä hoidon alkaessa, koska suvaitsemattomuus voi johtaa jopa non-invasiivisen ventilaatio hoidon tehottomuuteen tai keskeytykseen ja näin ollen huonoihin tuloksiin.
Tämän opinnäytetyön lopputuotosta voidaan hyödyntää opetusmateriaalina opiskelijoille akuutti- ja tehohoitotyön opintojaksolla. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, onko opetusvideon avulla saatu teorian tueksi riittävän hyvä lopputuotos.