Mistä terrorismirikostutkintojen vähäisyys Suomessa johtuu? : Suomen terrorismirikostutkintojen vähäisyyteen vaikuttavat tekijät rikoslain 34 a luvun muutoksia silmällä pitäen
Erkkilä, Noora (2021)
Erkkilä, Noora
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090617463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090617463
Tiivistelmä
Terrorismin uhka Suomessa on kasvanut 2010-luvun vierastaistelijailmiön myötä. Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktialueelle matkustaneesta yli 80:stä tunnistetusta aikuisesta osa on palannut kotimaahansa. Radikalisoituminen ja Syyrian konfliktialueelta palaavat henkilöt muodostavat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä suoria että välillisiä turvallisuusuhkia.
Suomen terrorismilainsäädäntöä säätelevää rikoslain 34 a lukua on viime vuosien aikana tarkasteltu ja tiukennettu useaan otteeseen. Viimeisimmät muutosehdotukset annettiin kesällä 2020 ja niiden on tarkoitus astua voimaan loppuvuoden 2021 aikana. Lainsäädännöllisistä kiristyksistä huolimatta Suomessa ei ole avattu yhtäkään terrorismia koskevaa rikostutkintaa sitten vuoden 2018 eikä tällaisia tapauksia ole päätynyt oikeuteen. Muissa Pohjoismaissa terrorismirikostuomioita on yhteensä kymmeniä. Mistä terrorismirikostutkintojen vähäisyys Suomessa johtuu?
Terrorismiasioiden salassapitosäännösten vuoksi ulkopuolisen on mahdotonta arvioida terrorismirikostutkintojen vähäisyyteen vaikuttavia syitä täysin aukottomasti. Suomen terrorismilainsäädännön myöhäinen kehittyminen, terroristisen tarkoituksen toteen näyttäminen, poliisilain mukaisen esiselvityksen tehottomuus terrorismirikosasioissa sekä terrorismirikosasioiden korkeaksi kuvailtu esitutkintakynnys ovat kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaneet ratkaisevasti terrorismirikostutkintojen avaamiseen. Lisäksi terrorismirikosten esitutkintojen aloittamista hankaloittavat aloittamisen päätöksentekovaltaan liittyvät tulkintakysymykset Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin ja valtakunnansyyttäjän välillä.
Suomen terrorismirikoslainsäädäntöä säätelevän rikoslain 34 a luvun ajantasaisuus sekä lainsäädännön muutosten oikea-aikaisuus ovat keskeinen osa koko rikosprosessia aina esitutkinnan aloittamisesta tuomioistuimen tuomioon saakka. Tämän vuoksi rikoslain 34 a luvun ajantasaisuutta ja tehokkuutta on tarkasteltava jatkossakin.
Suomen terrorismilainsäädäntöä säätelevää rikoslain 34 a lukua on viime vuosien aikana tarkasteltu ja tiukennettu useaan otteeseen. Viimeisimmät muutosehdotukset annettiin kesällä 2020 ja niiden on tarkoitus astua voimaan loppuvuoden 2021 aikana. Lainsäädännöllisistä kiristyksistä huolimatta Suomessa ei ole avattu yhtäkään terrorismia koskevaa rikostutkintaa sitten vuoden 2018 eikä tällaisia tapauksia ole päätynyt oikeuteen. Muissa Pohjoismaissa terrorismirikostuomioita on yhteensä kymmeniä. Mistä terrorismirikostutkintojen vähäisyys Suomessa johtuu?
Terrorismiasioiden salassapitosäännösten vuoksi ulkopuolisen on mahdotonta arvioida terrorismirikostutkintojen vähäisyyteen vaikuttavia syitä täysin aukottomasti. Suomen terrorismilainsäädännön myöhäinen kehittyminen, terroristisen tarkoituksen toteen näyttäminen, poliisilain mukaisen esiselvityksen tehottomuus terrorismirikosasioissa sekä terrorismirikosasioiden korkeaksi kuvailtu esitutkintakynnys ovat kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaneet ratkaisevasti terrorismirikostutkintojen avaamiseen. Lisäksi terrorismirikosten esitutkintojen aloittamista hankaloittavat aloittamisen päätöksentekovaltaan liittyvät tulkintakysymykset Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin ja valtakunnansyyttäjän välillä.
Suomen terrorismirikoslainsäädäntöä säätelevän rikoslain 34 a luvun ajantasaisuus sekä lainsäädännön muutosten oikea-aikaisuus ovat keskeinen osa koko rikosprosessia aina esitutkinnan aloittamisesta tuomioistuimen tuomioon saakka. Tämän vuoksi rikoslain 34 a luvun ajantasaisuutta ja tehokkuutta on tarkasteltava jatkossakin.