Gerasteenisen henkilön fyysisen aktiivisuuden lisääminen fysioterapialla
Knuutinen, Juuso; Nuutinen, Jami; Ohvo, Mikko (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090117365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090117365
Tiivistelmä
Kun ikääntyneen terveydentila on heikko, eikä tilaa voida liittää mihinkään tiettyyn sairauteen, puhutaan gerasteniasta. Gerasteenisella henkilöllä on yleistä heikkoutta, väsymystä ja toimintakyvyn laskua, jota voidaan hoitaa liikuntaharjoittelulla. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä fyysisellä aktiivisuudella on havaittu positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden kuntoutuksessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ohjattu fysioterapia vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen henkilöillä, joilla on gerastenia. Tutkittavat ryhmät jaettiin koe- ja kontrolliryhmään, joista koeryhmä sai kotona fysioterapiaa kaksi kertaa viikossa. Fyysistä aktiivisuutta analysoitiin vuoden interventiojakson aikana liikkumispäiväkirjojen kautta. Fyysinen aktiivisuus jaettiin arkiliikuntaan ja välineellisiin arkitoimintoihin, sekä kuntoliikuntaan. Liikkumispäiväkirjojen avulla verrattiin myös mahdollisia eroja koe- ja kontrolliryhmän välillä. Fyysisen aktiivisuuden määriä verrattiin yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseen.
Työ tehtiin yhteistyössä Eksoten kanssa sen toteuttaman KauKoIKÄ-tutkimushankkeen aineistoista. Fysioterapiaa saanut ryhmä harrasti kuntoliikuntaa vähemmän kuin kontrolliryhmä 10-12kk ajanjakson aikana. (p<.05) Fysioterapian vaikuttavuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimusnäyttöä gerasteenisen henkilön omatoimiseen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tämän tutkimuksen tuloksia tulee tarkastella yhdessä KaukoIKÄ-tutkimushankkeen lopullisten tulosten yhteydessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ohjattu fysioterapia vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen henkilöillä, joilla on gerastenia. Tutkittavat ryhmät jaettiin koe- ja kontrolliryhmään, joista koeryhmä sai kotona fysioterapiaa kaksi kertaa viikossa. Fyysistä aktiivisuutta analysoitiin vuoden interventiojakson aikana liikkumispäiväkirjojen kautta. Fyysinen aktiivisuus jaettiin arkiliikuntaan ja välineellisiin arkitoimintoihin, sekä kuntoliikuntaan. Liikkumispäiväkirjojen avulla verrattiin myös mahdollisia eroja koe- ja kontrolliryhmän välillä. Fyysisen aktiivisuuden määriä verrattiin yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseen.
Työ tehtiin yhteistyössä Eksoten kanssa sen toteuttaman KauKoIKÄ-tutkimushankkeen aineistoista. Fysioterapiaa saanut ryhmä harrasti kuntoliikuntaa vähemmän kuin kontrolliryhmä 10-12kk ajanjakson aikana. (p<.05) Fysioterapian vaikuttavuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimusnäyttöä gerasteenisen henkilön omatoimiseen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tämän tutkimuksen tuloksia tulee tarkastella yhdessä KaukoIKÄ-tutkimushankkeen lopullisten tulosten yhteydessä.