Kansainvälistymisen haasteet taidemusiikin vapaalla kentällä 2015–2020: Case Meta4 ja Helsingin Barokkiorkesteri
Oramo, Anna-Maaria (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021082517149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021082517149
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin taidemusiikin vapaan kentän toimijoiden kansainvälistymisen haasteita aikavälillä 2015–2020. Tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena, case-toimijoina Meta4- jousikvartetti ja Helsingin Barokkiorkesteri. Toimeksiantajana Music Finlandin pyrkimys oli saada kentältä tietoa, joka auttaa tehostamaan sen tukia ja palveluita.
Kansainvälistymisen haasteet määriteltiin PESTEL-analyysimenetelmän mukaan poliittisiksi, ekonomisiksi, sosiaalisiksi, teknologisiksi, ekologisiksi ja lainsäädännöllisiksi tekijöiksi. Vapaata kenttää käsiteltiin taiteellisena ja toiminnallisena toimintaympäristönä, ominaispiirteinään taloudellinen epävarmuus ja ennustamattomuus. Tutkimuksen teoria-osassa esiteltiin PESTEL-analyysi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja selostettiin, kuinka sen eri tekijät näyttäytyvät taidemusiikin vapaalla kentällä haasteina. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisina teemahaastatteluina, joissa kartoitettiin case-toimijoiden edustajien näkemyksiä ja kokemuksia haasteista omassa kansainvälistymisessään. Tulokset kiteytettiin taidemusiikin vapaan kentän SWOT-analyysiksi abduktiivisella päättelyllä.
Menestyneet taidemusiikin vapaan kentän toimijat kohtaavat kansainvälistymisessään haasteita kaikilla PESTEL-osa-alueilla. Keskeisimmät vientihaasteet ovat luonteeltaan poliittisia, lainsäädännöllisiä ja ekonomisia. Haasteista merkittävimmiksi nousivat kulttuuri- ja työvoimapoliittiset haasteet ja elinkeinorajoitukset, kansainvälisen markkinoinnin resurssit, operatiiviset haasteet, vientitukien epäjohdonmukaisuus ja kannattavuuden optimointi. Tilannetta voisi parantaa keskittämällä investointeja kiertueisiin, lisäämällä rahoituksen joustavuutta, panostaa freelancerien työskentelyyn, kehittää luottamusta ammattilaisiin ja tehostaa musiikkialan myynti- ja markkinointiosaamista.
Kansainvälistymisen haasteet määriteltiin PESTEL-analyysimenetelmän mukaan poliittisiksi, ekonomisiksi, sosiaalisiksi, teknologisiksi, ekologisiksi ja lainsäädännöllisiksi tekijöiksi. Vapaata kenttää käsiteltiin taiteellisena ja toiminnallisena toimintaympäristönä, ominaispiirteinään taloudellinen epävarmuus ja ennustamattomuus. Tutkimuksen teoria-osassa esiteltiin PESTEL-analyysi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja selostettiin, kuinka sen eri tekijät näyttäytyvät taidemusiikin vapaalla kentällä haasteina. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisina teemahaastatteluina, joissa kartoitettiin case-toimijoiden edustajien näkemyksiä ja kokemuksia haasteista omassa kansainvälistymisessään. Tulokset kiteytettiin taidemusiikin vapaan kentän SWOT-analyysiksi abduktiivisella päättelyllä.
Menestyneet taidemusiikin vapaan kentän toimijat kohtaavat kansainvälistymisessään haasteita kaikilla PESTEL-osa-alueilla. Keskeisimmät vientihaasteet ovat luonteeltaan poliittisia, lainsäädännöllisiä ja ekonomisia. Haasteista merkittävimmiksi nousivat kulttuuri- ja työvoimapoliittiset haasteet ja elinkeinorajoitukset, kansainvälisen markkinoinnin resurssit, operatiiviset haasteet, vientitukien epäjohdonmukaisuus ja kannattavuuden optimointi. Tilannetta voisi parantaa keskittämällä investointeja kiertueisiin, lisäämällä rahoituksen joustavuutta, panostaa freelancerien työskentelyyn, kehittää luottamusta ammattilaisiin ja tehostaa musiikkialan myynti- ja markkinointiosaamista.