Ilmanvaihdon päivittämisen kokonaishyödyt : IV-koneen päivitys uuteen ja päivittämisen vaikutukset
Leivo, Topias (2021)
Leivo, Topias
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062816686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062816686
Tiivistelmä
Tässä työssä tehtiin kokonaisvaltainen vertailu jo ajasta ja teknisestä toteutuksesta jälkeen jääneen mutta toimivan, ja nykyaikaisen järjestelmän välillä, kun spesifiä tilaa palveleva ilmanvaihtokonekokonaisuus vaihdetaan uuteen. Erilaisia teknisiä suoritusarvoja vertailemalla päästiin käsitykseen, mikä on teknologisen kehityksen vaikutus niin energia- kuin kustannustehokkuuteenkin ilmanvaihtokoneissa. Samalla saatiin esiin perustelut, miksi vanha järjestelmä – vaikkakin toimiva sellainen – kannattaa lähteä uusimaan. Työ suoritettiin osana Vallox Oy:n laiteuudistusprojektia, jonka perustana oli palveltavan tilan ilmanvaihtokoneen vanhanaikainen tekniikka ja vastikään lanseeratun tuotemalliston koneen tuotekehitystyön mahdollistaminen yrityksen omissa tiloissa.
Vertailtavia teknisiä suoritusarvoja olivat esimerkiksi puhaltimien suoritusarvot, lämmöntalteenoton hyötysuhteet, SFP-luvut, käytetty sähköteho, energiankulutus, sekä kokonaiskustannukset. Arvioitiin myös nykyaikaisen ohjauksen ja säädön tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta, kuten myös rakentuneen tuotekehitysympäristön merkitystä tuotekehitystyön jatkamiseksi.
Energiataloudellisesta näkökulmasta säästöä syntyi vuositasolla huomattavasti. Uusi järjestelmä on hienostuneempi ohjauksensa suhteen, sekä mahdollistaa etäyhteyden muodostamisen koneen ohjaamiseksi. Järjestelmän arvioitiin maksavan itsensä takaisin alle viidessä vuodessa, joskin tämä luku oli arvio eikä välttämättä vastaa täysin todellisuutta. Jatkokehittämisen suhteen pohdittiin, tulisiko tietoisuutta kyseisen projektin hyödyistä viestiä enemmän, sillä tulokset ovat sekä markkinointi-, että kustannusmielessä arvokkaita. Pohdintaa tuli myös siitä, että pitäisikö valmistajien – yhteistyössä lainsäätäjän kanssa – sisällyttää todellinen energiankulutuksen testausprosessi osaksi toimintaansa.
Vertailtavia teknisiä suoritusarvoja olivat esimerkiksi puhaltimien suoritusarvot, lämmöntalteenoton hyötysuhteet, SFP-luvut, käytetty sähköteho, energiankulutus, sekä kokonaiskustannukset. Arvioitiin myös nykyaikaisen ohjauksen ja säädön tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta, kuten myös rakentuneen tuotekehitysympäristön merkitystä tuotekehitystyön jatkamiseksi.
Energiataloudellisesta näkökulmasta säästöä syntyi vuositasolla huomattavasti. Uusi järjestelmä on hienostuneempi ohjauksensa suhteen, sekä mahdollistaa etäyhteyden muodostamisen koneen ohjaamiseksi. Järjestelmän arvioitiin maksavan itsensä takaisin alle viidessä vuodessa, joskin tämä luku oli arvio eikä välttämättä vastaa täysin todellisuutta. Jatkokehittämisen suhteen pohdittiin, tulisiko tietoisuutta kyseisen projektin hyödyistä viestiä enemmän, sillä tulokset ovat sekä markkinointi-, että kustannusmielessä arvokkaita. Pohdintaa tuli myös siitä, että pitäisikö valmistajien – yhteistyössä lainsäätäjän kanssa – sisällyttää todellinen energiankulutuksen testausprosessi osaksi toimintaansa.