Yrityksen sisäinen kriisiviestintä

Abstract

Jokainen yritys kohtaa jossain vaiheessa jonkinasteisen kriisin, joka voi iskeä yrityksen sisältä tai tulla ulkoapäin. Oli kriisi pieni tai suuri, tulisi se ottaa aina samalla vakavuudella. Ennakointi ja suunnittelu ovat tärkeä osa kriisistä selviytymistä, vaikka yllättäen iskevään kriisiin ei voida koskaan täysin varautua. Kriisitilanteessa viestintä on tärkeässä osassa, jotta kaikki tietävät mitä tapahtuu ja kuinka tulee toimia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tasolla yritysten kriisiviestintä on, kuinka esimiehet kokevat omat taitonsa kriisiviestintään ja kuinka sisäinen viestintä tavoittaa työntekijät. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin ajatuksia yrityksen sisäisen kriisiviestinnän suunnittelusta ja parantamisesta sekä luoda esimiehille avaimia kehittää omia viestintätaitojaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa tutkimukseen kerättiin internet- ja sähköpostikyselyllä. Kyselyyn vastasi sosiaalisenmedian kanavissa 12 henkilöä ja sähköpostitse tarkentava kysely lähetettiin kahdelle eri yritykselle. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä, sekamuotoisia kysymyksiä, sekä avoimia kysymyksiä, joista saatua tietoa käsiteltiin kuvioiden avulla. Sähköpostikysely koostui ainoastaan avoimista kysymyksistä. Tutkimuksesta saadusta tuloksista oli huomattavissa yhteneväisyys tutkittuun teoriatietoon. Kriisin tuoma kuormittavuus ja stressi ovat näkyvissä kriisin ajan viestinnässä. Kriisi pakotti yritykset muuttamaan toimintatapojaan ja keksimään uusia ansaintakeinoja. Kriisi sai yritykset huomaamaan kehityskohteita kriisiviestinnän suunnittelussa ja kriiseihin varautumisessa. Kriisiviestintä oli kuitenkin onnistunut hyvin kokemusten perusteella. COVID19 pandemiaa ei voida pitää varsinaisena yrityskriisinä, mutta se nousi tutkimustuloksissa esille ja loi yrityksiin talouskriisin.

At some point, every company faces crisis that can strike inside the company or come from outside. Whether the crisis is small or large, it should always be taken with the same severity. Foresight and planning are an important part of coping with a crisis, although a crisis that comes without warning, can never be fully prepared. In a crisis, communication plays an important role so that everyone knows what is happening and how to act. The purpose of the study is to find out what level of corporate crisis communication is, how supervisors experience their own skills in crisis communication and how internal communication reaches employees. The purpose of the thesis is to bring out ideas about planning the company's internal crisis communication and to create keys for supervisors to develop their own communication skills. The study was conducted as a quantitative study. Data for the study were collected through an Internet and e-mail survey. The survey was answered by 12 people on social media and a detailed survey was sent by e-mail to two companies. The questionnaire included multi-choice questions, mixed-form questions, and open-ended questions. The information obtained from which was processed using the figures. The e-mail survey consisted only of open-ended questions. The results showed considerable agreement with the theoretical knowledge. The workload and stress are visible in communication during the crisis. The crisis forced companies to change their practices. The crisis made companies notice areas for improvement in crisis preparedness. However, crisis communication had been very successful based on experience. The COVID-19 cannot be considered as a real business crisis, but it emerged from research results and created an economic crisis for companies.