"Musta tuntuu kuin suomalainen" : haastattelututkimus kotoutuvan maahanmuuttajan kokemuksista
Lampikoski, Tanja (2012)
Lampikoski, Tanja
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817134
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan Raisiossa asuvien maahanmuuttajien hyvinvointiin, kotoutumiseen ja aikuissosiaalityöyksikön palveluihin liittyviä kokemuksia. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on löytää maahanmuuttajia haastattelemalla vastaus siihen, mikä edistää maahanmuuttajan kotoutumista, mistä tekijöistä maahanmuuttajan hyvinvoinnin kokemus muodostuu sekä mitkä aikuissosiaalityöyksikön käytännöt ja palvelut maahanmuuttaja kokee hyviksi.
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajan kotoutumista kotoutumisprosessiin liittyvien haasteiden kautta. Nämä haasteet liittyvät siihen, miten maahanmuuttaja järjestää elinolonsa, miten hän omaksuu uudet kulttuuriset tavat ja taidot sekä miten hän sopeutuu henkisesti näihin muutoksiin.
Allardt määrittelee hyvinvoinnin ihmisten itsensä tulkitsemana perustarpeiden tyydyttymisenä. Haastatteluiden kautta saatu aineisto luokitellaan sisällönanalyysin avulla ja tuloksia jäsennetään Allardtin teoriaa hyödyntämällä.
Haastattelututkimuksen kohderyhmänä on valikoitu otos Raision aikuissosiaalityöyksikön maahanmuuttaja-asiakkaista. Haastattelujen avulla haluttiin saada työntekijöille palautetta tehdystä työstä ja kuulla maahanmuuttajien kokemuksia yksikön käytännöistä.
Tuloksista ilmenee, että hyvinvointi ja kotoutuminen liittyvät vahvasti toisiinsa. Hyvinvoinnin osatekijät ovat niitä resursseja, joiden avulla maahanmuuttajan sopeutuminen uuteen kotimaahan helpottuu. Tärkeimmiksi kotoutumista edistäviksi tekijöiksi haastateltavat nostivat suomen kielen taidon, sosiaaliset suhteet kantaväestön edustajien kanssa sekä työllistymisen. Hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat taloudellinen epävarmuus, koulutus ja työllistyminen, sosiaaliset suhteet ja luottamus tulevaisuuteen.
Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä sosiaalitoimiston kautta saamaansa tukeen. Asiakkaat kertovat saavansa halutessaan ajan sosiaalityöntekijän tapaamiseksi nopeasti. Maahanmuuttajille tarjottu tuki kotoutumisen alkuvaiheessa saa kiitosta. Asiakkaat kaipaavat lisää selkeitä ohjeita esimerkiksi toimeentulotukeen liittyen.
Maahanmuuttajien tuen tarpeet jatkuvat vielä kotoutumisajan päätyttyä. Sosiaalisella tuella voidaan edistää maahanmuuttajan kotoutumista, joka vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan toimivuuteen.
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajan kotoutumista kotoutumisprosessiin liittyvien haasteiden kautta. Nämä haasteet liittyvät siihen, miten maahanmuuttaja järjestää elinolonsa, miten hän omaksuu uudet kulttuuriset tavat ja taidot sekä miten hän sopeutuu henkisesti näihin muutoksiin.
Allardt määrittelee hyvinvoinnin ihmisten itsensä tulkitsemana perustarpeiden tyydyttymisenä. Haastatteluiden kautta saatu aineisto luokitellaan sisällönanalyysin avulla ja tuloksia jäsennetään Allardtin teoriaa hyödyntämällä.
Haastattelututkimuksen kohderyhmänä on valikoitu otos Raision aikuissosiaalityöyksikön maahanmuuttaja-asiakkaista. Haastattelujen avulla haluttiin saada työntekijöille palautetta tehdystä työstä ja kuulla maahanmuuttajien kokemuksia yksikön käytännöistä.
Tuloksista ilmenee, että hyvinvointi ja kotoutuminen liittyvät vahvasti toisiinsa. Hyvinvoinnin osatekijät ovat niitä resursseja, joiden avulla maahanmuuttajan sopeutuminen uuteen kotimaahan helpottuu. Tärkeimmiksi kotoutumista edistäviksi tekijöiksi haastateltavat nostivat suomen kielen taidon, sosiaaliset suhteet kantaväestön edustajien kanssa sekä työllistymisen. Hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat taloudellinen epävarmuus, koulutus ja työllistyminen, sosiaaliset suhteet ja luottamus tulevaisuuteen.
Maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä sosiaalitoimiston kautta saamaansa tukeen. Asiakkaat kertovat saavansa halutessaan ajan sosiaalityöntekijän tapaamiseksi nopeasti. Maahanmuuttajille tarjottu tuki kotoutumisen alkuvaiheessa saa kiitosta. Asiakkaat kaipaavat lisää selkeitä ohjeita esimerkiksi toimeentulotukeen liittyen.
Maahanmuuttajien tuen tarpeet jatkuvat vielä kotoutumisajan päätyttyä. Sosiaalisella tuella voidaan edistää maahanmuuttajan kotoutumista, joka vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan toimivuuteen.