Kosteuden huomioiminen hybridirakenteisen kevytsorakaton tuotannossa
Salminen, Mikko (2021)
Salminen, Mikko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061816312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061816312
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on lisäeristetyn kevytsorakaton työnaikaisen kosteuden huomioiminen. Työssä käsitellään huonosti tuulettuvaa kattorakennetta, sen tuotantoprosessia ja tuotantoprosessin aikana huomioitavia asioita laadunhallinnan ja rakenteen lopullisen toimivuuden kannalta.
Lisäeristetty kevytsorakatto tai toiselta nimeltään hybridirakenteinen kevytsorakatto on rakenne, jossa eristävän kevytsorakerroksen ja höyrynsulkumateriaalin väliin asennetaan mineraalivilla tai EPS-eriste. Höyrynsulun ja lisäeristemateriaalin väliin jäävä tila tuulettuu huonosti, joten rakenteiden väliin päätyvä kosteus ei pääse poistumaan rakenteesta. Rakennetta käytetään, koska nykyaikaiset energiatehokkuusvaatimukset asettavat suurempia vaatimuksia lämmöneristävyysominaisuuksille. Ilman lisäeristekerrosta vesikaton rakennepaksuus kasvaa suuremmaksi, mitä usein pidetään arkkitehtuurisesti huonona vaihtoehtona.
Rakenteen tuotantovaiheessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota kosteudenhallintaan ja laadunvarmistukseen. Usein paras tapa varmistaa hallittu työvaiheen läpivienti ja laadukas toimiva lopputulos on työvaiheen huolellinen ennakkosuunnittelu. Rakenteesta on kuitenkin usein mahdotonta sulkea kokonaan pois työnaikaista kosteutta, ja tämän takia rakenteen mahdollisimman tehokas tuulettuvuus on toimivan rakenteen kannalta avainasemassa.
Rakenteen tuulettuvuus voidaan toteuttaa esimerkiksi eristekerroksen rakoasennuksilla ja käyttämällä höyrynsulkumateriaalia vasten avonaisten räystäiden välisesti tuulettavia uritettuja eristelevyjä. Tämä on tärkeää myös sen takia, että vaikka rakentamisen aikainen kosteus jäisi lähes olemattomaksi, on olemassa aina myös esimerkiksi höyrynsulun ilmavuodon tai muun rakenteen vaurion riski, joka johtaa kosteutta rakenteeseen.
Tutkimusmenetelminä työn toteutuksessa ovat kirjallisuuteen, suunnitteluohjeisiin ja referenssikohteisiin tutustuminen sekä työnjohdon haastattelut aiheesta. Rakenne on kosteusteknisesti haasteellinen, mutta ennakkosuunnittelulla, rakenteen ymmärtämisellä, toimivalla laadunvarmistamisella ja asianmukaisella kosteudenhallinnalla saavutetaan laadukas ja toimiva yläpohjarakenne.
Lisäeristetty kevytsorakatto tai toiselta nimeltään hybridirakenteinen kevytsorakatto on rakenne, jossa eristävän kevytsorakerroksen ja höyrynsulkumateriaalin väliin asennetaan mineraalivilla tai EPS-eriste. Höyrynsulun ja lisäeristemateriaalin väliin jäävä tila tuulettuu huonosti, joten rakenteiden väliin päätyvä kosteus ei pääse poistumaan rakenteesta. Rakennetta käytetään, koska nykyaikaiset energiatehokkuusvaatimukset asettavat suurempia vaatimuksia lämmöneristävyysominaisuuksille. Ilman lisäeristekerrosta vesikaton rakennepaksuus kasvaa suuremmaksi, mitä usein pidetään arkkitehtuurisesti huonona vaihtoehtona.
Rakenteen tuotantovaiheessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota kosteudenhallintaan ja laadunvarmistukseen. Usein paras tapa varmistaa hallittu työvaiheen läpivienti ja laadukas toimiva lopputulos on työvaiheen huolellinen ennakkosuunnittelu. Rakenteesta on kuitenkin usein mahdotonta sulkea kokonaan pois työnaikaista kosteutta, ja tämän takia rakenteen mahdollisimman tehokas tuulettuvuus on toimivan rakenteen kannalta avainasemassa.
Rakenteen tuulettuvuus voidaan toteuttaa esimerkiksi eristekerroksen rakoasennuksilla ja käyttämällä höyrynsulkumateriaalia vasten avonaisten räystäiden välisesti tuulettavia uritettuja eristelevyjä. Tämä on tärkeää myös sen takia, että vaikka rakentamisen aikainen kosteus jäisi lähes olemattomaksi, on olemassa aina myös esimerkiksi höyrynsulun ilmavuodon tai muun rakenteen vaurion riski, joka johtaa kosteutta rakenteeseen.
Tutkimusmenetelminä työn toteutuksessa ovat kirjallisuuteen, suunnitteluohjeisiin ja referenssikohteisiin tutustuminen sekä työnjohdon haastattelut aiheesta. Rakenne on kosteusteknisesti haasteellinen, mutta ennakkosuunnittelulla, rakenteen ymmärtämisellä, toimivalla laadunvarmistamisella ja asianmukaisella kosteudenhallinnalla saavutetaan laadukas ja toimiva yläpohjarakenne.