COVID-19 pandemian vaikutukset nuorten mielenterveyteen : narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Käräkkä, Tanja; Karelius, Annastiina; Juntunen, Tanja (2021)
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061716236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061716236
Tiivistelmä
COVID-19 pandemia on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut maailmanlaajuinen pandemia. Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi maaliskuussa 2020. COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Nuorten koronavirustautiin liittyviä kuolemia ei ole Suomessa todettu ollenkaan. COVID-19 pandemialla ja poikkeusoloilla on ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten mielenterveyteen COVID-19 pandemian ja poikkeusolojen aikana.
Tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon henkilökunnan tietoutta, miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut nuorten mielenterveyteen ja minkälaisina haasteina COVID-19 näkyy nuorten elämässä. Opinnäytetyö oli osa Turun Ammattikorkeakoulun ANKKURI- hanketta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimi narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostui kansainvälisistä ja suomalaisista tutkimuksista, jotka haimme keskeisistä tietokannoista. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin kymmenen tutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että COVID- 19 ja poikkeusolot ovat vaikuttaneet nuorten mielenterveyteen suurilta osin negatiivisesti. Myös positiivia vaikutuksia pystyttiin selvittämään. Monessa tutkimuksessa tuli ilmi, että nuoret kokevat itsensä yksinäisemmiksi, ahdistuneimmiksi ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on hankalaa. Epävarmuus tulevaisuudesta ja etäkoulu tuottivat myös nuorille stressiä ja vaikuttivat negatiivisesti alentaen nuorten henkistä hyvinvointia. Varsinkin matalatuloisten perheiden nuorilla ja ennestään psyykkisesti oireilevilla nuorilla epävarmuus, turvattomuus ja ahdistus olivat lisääntyneet COVID-19 pandemian ja poikkeusolojen aikana.
Poikkeusoloilla koettiin olleen myös positiivisia vaikutuksia. Nuoret kokivat, että kiire on vähentynyt, koulussa käymiseen liittyvä ahdistus on helpottanut ja jaksaminen on parantunut. COVID-19 pandemian ja poikkeusolot ovat vaikutuksiltaan laaja-alaisia ja pitkäkestoisia. Nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää riittäviä resursseja ja nuorten tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota koronakriisin jälkihoidossa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten mielenterveyteen COVID-19 pandemian ja poikkeusolojen aikana.
Tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon henkilökunnan tietoutta, miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut nuorten mielenterveyteen ja minkälaisina haasteina COVID-19 näkyy nuorten elämässä. Opinnäytetyö oli osa Turun Ammattikorkeakoulun ANKKURI- hanketta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimi narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostui kansainvälisistä ja suomalaisista tutkimuksista, jotka haimme keskeisistä tietokannoista. Lopulliseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin kymmenen tutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että COVID- 19 ja poikkeusolot ovat vaikuttaneet nuorten mielenterveyteen suurilta osin negatiivisesti. Myös positiivia vaikutuksia pystyttiin selvittämään. Monessa tutkimuksessa tuli ilmi, että nuoret kokevat itsensä yksinäisemmiksi, ahdistuneimmiksi ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on hankalaa. Epävarmuus tulevaisuudesta ja etäkoulu tuottivat myös nuorille stressiä ja vaikuttivat negatiivisesti alentaen nuorten henkistä hyvinvointia. Varsinkin matalatuloisten perheiden nuorilla ja ennestään psyykkisesti oireilevilla nuorilla epävarmuus, turvattomuus ja ahdistus olivat lisääntyneet COVID-19 pandemian ja poikkeusolojen aikana.
Poikkeusoloilla koettiin olleen myös positiivisia vaikutuksia. Nuoret kokivat, että kiire on vähentynyt, koulussa käymiseen liittyvä ahdistus on helpottanut ja jaksaminen on parantunut. COVID-19 pandemian ja poikkeusolot ovat vaikutuksiltaan laaja-alaisia ja pitkäkestoisia. Nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää riittäviä resursseja ja nuorten tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota koronakriisin jälkihoidossa.