Taloushallinnon tunnuslukujen määrittely
Kaari, Mari (2021)
Kaari, Mari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061115812
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Tarpeesta maksuun -palveluprosessin käyttöön uusi prosessimittaristo. Prosessista nykytilassa kerättävä tieto oli sirpaleista ja hajallaan kohdeorganisaatiossa eikä se kaikilta osin kattanut prosessin nykyistä toimintaympäristöä.
Työn teoriaosassa tutustuttiin prosessiajattelun perusteisiin lähtien liikkeelle niiden luokittelusta ja määrittelystä. Koska mittaristo tuottaa tietoa muun muassa prosessien kehittämisen tueksi, teoriassa perehdyttiin myös prosessinomistajan rooliin. Mittariston tuottaman tiedon laadukkuus mahdollistaa osaltaan prosessinomistajan onnistumisen työssään. Teoriassa oli oleellista käsitellä myös suorituskykyä sekä mittaamista, jotta uuden konstruktion kehittäminen oli mahdollista. Myös näiden osalta lähdettiin liikkeelle perusteista, laajentaen näkökulmaa prosessien suorituskykyyn sekä mittaamiseen. Teoriassa tutustuttiin lähemmin Balanced Scorecard -mittaristomalliin, johon uusi prosessimittaristo pohjautui.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus ja lähestymistapana konstruktiivinen tutkimus. Nykytilan kartoitus tehtiin prosessi- ja dokumenttianalyysin sekä neljän teemahaastattelun kautta. Tulevaan prosessimittaristoon kohdistuvia toiveita ja tarpeita kartoitettiin kahdessa aivoriihessä. Tiedonkeruun kautta saatu aineisto analysoitiin ja sitä peilattiin työn teoriaan. Uusi konstruktio eli prosessimittaristo kehitettiin näiden pohjalta.
Työn lopputuloksena kehitettiin kohdeorganisaation käyttöön uusi prosessimittaristo Tarpeesta maksuun -prosessiin. Mittaristo pohjautuu BSC-malliin ja se pitää sisällään yhteensä 25 eri mittaria. Mittariston tuottaman tiedon pohjalta on mahdollista muun muassa kehittää prosesseja, ohjata palvelukeskuksen palvelutuotantoa ja onnistua asiakashinnoittelussa.
Työn teoriaosassa tutustuttiin prosessiajattelun perusteisiin lähtien liikkeelle niiden luokittelusta ja määrittelystä. Koska mittaristo tuottaa tietoa muun muassa prosessien kehittämisen tueksi, teoriassa perehdyttiin myös prosessinomistajan rooliin. Mittariston tuottaman tiedon laadukkuus mahdollistaa osaltaan prosessinomistajan onnistumisen työssään. Teoriassa oli oleellista käsitellä myös suorituskykyä sekä mittaamista, jotta uuden konstruktion kehittäminen oli mahdollista. Myös näiden osalta lähdettiin liikkeelle perusteista, laajentaen näkökulmaa prosessien suorituskykyyn sekä mittaamiseen. Teoriassa tutustuttiin lähemmin Balanced Scorecard -mittaristomalliin, johon uusi prosessimittaristo pohjautui.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus ja lähestymistapana konstruktiivinen tutkimus. Nykytilan kartoitus tehtiin prosessi- ja dokumenttianalyysin sekä neljän teemahaastattelun kautta. Tulevaan prosessimittaristoon kohdistuvia toiveita ja tarpeita kartoitettiin kahdessa aivoriihessä. Tiedonkeruun kautta saatu aineisto analysoitiin ja sitä peilattiin työn teoriaan. Uusi konstruktio eli prosessimittaristo kehitettiin näiden pohjalta.
Työn lopputuloksena kehitettiin kohdeorganisaation käyttöön uusi prosessimittaristo Tarpeesta maksuun -prosessiin. Mittaristo pohjautuu BSC-malliin ja se pitää sisällään yhteensä 25 eri mittaria. Mittariston tuottaman tiedon pohjalta on mahdollista muun muassa kehittää prosesseja, ohjata palvelukeskuksen palvelutuotantoa ja onnistua asiakashinnoittelussa.