Työhyvinvointi muutoksessa. Hyvinvoiva ja sitoutunut työyhteisö yhteisellä kehittämisellä.
Pellilä, Lotta (2021)
Pellilä, Lotta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213580
Tiivistelmä
Globaalin pandemian aiheuttamat taloudelliset vahingot, Suomen väestön ikääntyminen, globalisoituminen
ja työelämän jatkuva muutos on nostanut puheenaiheeksi niin tuottavuuden kasvattamisen kuin työurien
pidentämisen. Sosiaali- ja terveysalalta eläköityy lähitulevaisuudessa enemmän hoitajia kuin alalle valmistuu työntekijöitä. Kehittämällä ja edistämällä työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia voidaan vaikuttaa niin kansantalouden kestävyyteen kuin sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuteen. Hyvinvoiva työyhteisö on etu työnantajalle, positiivinen ja sitoutunut henkilöstö jaksaa työssään paremmin ja tekee työtään
tuloksekkaammin. Työyhteisön kehittäminen vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn, työstä tulee laadukkaampaa ja työssä jaksetaan pidempään.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää kohteena olleen työyhteisön nykytila, tehdä yhdessä henkilöstön kanssa Työyhteisönkehittämissuunnitelma ja kehittää työyhteisön toimintatapoja. Kehittämisen tavoitteena oli edistää henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämissuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta työhyvinvoinnin muutokseen tarkasteltiin kahden eri työyhteisökyselyn tuloksia
toisiinsa vertailemalla.
Työyhteisökyselyiden tulokset kokonaisuudessaan olivat mielenkiintoisia. Kysymyskohtaisten keskiarvojen
kohennettua ja kehittämistarveprosenttien pienennettyä oli oletettavaa, että kehittämistoimenpiteet olivat
edistäneet työhyvinvointia. Jokainen kehittämissuunnitelman toimenpide oli toteutettu kehittämisprosessin aikana ja tulosten mukaan, niillä oli ollut vaikuttavuutta työyhteisön kehittämiseen, ja ne olivat edistäneet työntekijöiden työhyvinvointia.
Työntekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta ja osallistumisen mahdollisuudesta, sitouttaa heitä työhönsä
ja sen kehittämiseen, lisää luottamusta johdon ja henkilöstön välillä ja edistää avoimen vuorovaikutuskulttuurin luomista. Työyhteisön yhteinen kehittäminen vaikuttaa työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointia
edistävästi, ja kehittämisen positiiviset vaikutukset kasvavat, kun kehittämiskohteet nousevat henkilöstön
tarpeista ja vaikuttavuus työhyvinvoinnin kokemukseen kasvaa, kun henkilöstö on itse mukana kehittämisprosessissa.
ja työelämän jatkuva muutos on nostanut puheenaiheeksi niin tuottavuuden kasvattamisen kuin työurien
pidentämisen. Sosiaali- ja terveysalalta eläköityy lähitulevaisuudessa enemmän hoitajia kuin alalle valmistuu työntekijöitä. Kehittämällä ja edistämällä työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia voidaan vaikuttaa niin kansantalouden kestävyyteen kuin sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuteen. Hyvinvoiva työyhteisö on etu työnantajalle, positiivinen ja sitoutunut henkilöstö jaksaa työssään paremmin ja tekee työtään
tuloksekkaammin. Työyhteisön kehittäminen vaikuttaa työntekijöiden työkykyyn, työstä tulee laadukkaampaa ja työssä jaksetaan pidempään.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää kohteena olleen työyhteisön nykytila, tehdä yhdessä henkilöstön kanssa Työyhteisönkehittämissuunnitelma ja kehittää työyhteisön toimintatapoja. Kehittämisen tavoitteena oli edistää henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämissuunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta työhyvinvoinnin muutokseen tarkasteltiin kahden eri työyhteisökyselyn tuloksia
toisiinsa vertailemalla.
Työyhteisökyselyiden tulokset kokonaisuudessaan olivat mielenkiintoisia. Kysymyskohtaisten keskiarvojen
kohennettua ja kehittämistarveprosenttien pienennettyä oli oletettavaa, että kehittämistoimenpiteet olivat
edistäneet työhyvinvointia. Jokainen kehittämissuunnitelman toimenpide oli toteutettu kehittämisprosessin aikana ja tulosten mukaan, niillä oli ollut vaikuttavuutta työyhteisön kehittämiseen, ja ne olivat edistäneet työntekijöiden työhyvinvointia.
Työntekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta ja osallistumisen mahdollisuudesta, sitouttaa heitä työhönsä
ja sen kehittämiseen, lisää luottamusta johdon ja henkilöstön välillä ja edistää avoimen vuorovaikutuskulttuurin luomista. Työyhteisön yhteinen kehittäminen vaikuttaa työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointia
edistävästi, ja kehittämisen positiiviset vaikutukset kasvavat, kun kehittämiskohteet nousevat henkilöstön
tarpeista ja vaikuttavuus työhyvinvoinnin kokemukseen kasvaa, kun henkilöstö on itse mukana kehittämisprosessissa.