Työhyvinvointi ja uudistuminen: Hyvinvoivan työyhteisön vaikutus kehittämismyönteisyyteen vanhustyön toimintaympäristössä.
Kotamäki, Johanna (2021)
Kotamäki, Johanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915323
Tiivistelmä
Vanhustyön laadukkuudesta puhuttaessa keskustellaan usein myös vanhustyön työntekijöiden jaksamisesta työssä. Työhyvinvointia voidaan tarkastella fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna. Työhyvinvointiin liittyy myös aina jokaisen oma henkilökohtainen näkemys. Työn ja toimintatapojen uudistaminen on tärkeää, kun pyritään löytämään keinoja työvoimapulaan ja nykyisten työntekijöiden ja työyhteisöjen työhyvinvointiin. Vanhustyön uudistaminen on tärkeää myös asiakkaan ja potilaan laadukkaan hoidon takaamiseksi.
Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli saada selville, miten vanhustyön työntekijät kokivat työyhteisössään työhyvinvoinnin sekä kehittämisen ja uudistumisen. Työhyvinvointia tutkittiin kuormituksen ja työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kokemuksen kautta. Kehittämistä ja uudistamista taas tutkittiin työyhteisön ja työntekijän kehittämisen kysymysten kautta. Toisena opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työhyvinvoinnin ja kehittämisen sekä uudistumisen välistä yhteyttä hypoteesina, että hyvinvoiva työyhteisö suhtautuu uudistumiseen myönteisesti. Tutkimus on toteutettu valtakunnallisessa SoteDialogit -hankkeessa kyselylomakkeella vanhustyön työntekijöille. Analysoitavan aineiston vastaajia oli n=149. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen SPSS-ohjelmalla.
Vanhustyön työntekijöiden kokema fyysinen, eettinen ja henkinen työssä kuormittuneisuus oli vastaajien mukaan suurta. Tyytyväisyyttä työilmapiiriin ja työhyvinvointia edistäviin tekijöihin ja asioihin taas koettiin enemmän. Suurin osa vastaajista koki työyhteisössään olevan kehittämisen elementtejä ja kehittämismyönteisyyttä. Samoin työntekijät itse kokivat olevansa kehittämismyönteisiä ja valmiita ottamaan uusia asioita vastaan. Työhyvinvoinnin ja kehittämisen sekä uudistumisen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys melkein jokaisen muuttujan välillä. Näin ollen tässä opinnäytetyössä saatiin viitteitä siitä, että työhyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa kehittämiseen. Siihen tarvitaan kuitenkin työyhteisötaitoja, vuorovaikutusta, ajan varaamista kehittämiselle sekä kuormituksen vähentämistä.
Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli saada selville, miten vanhustyön työntekijät kokivat työyhteisössään työhyvinvoinnin sekä kehittämisen ja uudistumisen. Työhyvinvointia tutkittiin kuormituksen ja työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kokemuksen kautta. Kehittämistä ja uudistamista taas tutkittiin työyhteisön ja työntekijän kehittämisen kysymysten kautta. Toisena opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työhyvinvoinnin ja kehittämisen sekä uudistumisen välistä yhteyttä hypoteesina, että hyvinvoiva työyhteisö suhtautuu uudistumiseen myönteisesti. Tutkimus on toteutettu valtakunnallisessa SoteDialogit -hankkeessa kyselylomakkeella vanhustyön työntekijöille. Analysoitavan aineiston vastaajia oli n=149. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen SPSS-ohjelmalla.
Vanhustyön työntekijöiden kokema fyysinen, eettinen ja henkinen työssä kuormittuneisuus oli vastaajien mukaan suurta. Tyytyväisyyttä työilmapiiriin ja työhyvinvointia edistäviin tekijöihin ja asioihin taas koettiin enemmän. Suurin osa vastaajista koki työyhteisössään olevan kehittämisen elementtejä ja kehittämismyönteisyyttä. Samoin työntekijät itse kokivat olevansa kehittämismyönteisiä ja valmiita ottamaan uusia asioita vastaan. Työhyvinvoinnin ja kehittämisen sekä uudistumisen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys melkein jokaisen muuttujan välillä. Näin ollen tässä opinnäytetyössä saatiin viitteitä siitä, että työhyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa kehittämiseen. Siihen tarvitaan kuitenkin työyhteisötaitoja, vuorovaikutusta, ajan varaamista kehittämiselle sekä kuormituksen vähentämistä.