Vuodeosaston hoitajien käsitykset omista hoitoelvytystaidoistaan suhteessa hoitoelvytyksen käypä hoito suositukseen
Kauppinen, Jenna (2021)
Kauppinen, Jenna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915216
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Suomessa sijaitsevan terveyskeskuksen vuodeosastolla toimivien hoitajien käsityksiä omista hoitoelvytystaidoistaan suhteessa hoitoelvytyksen käypä hoito suositukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kyselyn avulla löytää kehittämistarpeita vuodeosaston hoitajien kokemassa hoitoelvytysosaamisessa ja vastata esiin tuleviin kehittämistarpeisiin koulutusinterventiolla, joka pohjautuu hoitoelvytyksen käypä hoito suositukseen. Tehtävänä oli toteuttaa koulutusinterventio hoitoelvytyksen käypä hoito suosituksen pohjalta, huomioiden hoitajien vastauksissa ilmenneet kehittämistarpeet.
Tutkimukset osoittavat, että sairaaloissa äkillinen sydämenpysähdys on suuri kuoleman aiheuttaja ja vain noin 20–25 % sen kokeneista selviää. Sydänpysähdyksen saaneen potilaan ainoa hoitokeino on onnistunut ja laadukas elvytys. Sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin kuuluu välitöntä hoitoa tarvitsevan potilaan hoidontarpeen arviointi, eli sairaanhoitajan tulee hallita perus- ja hoitoelvytys.
Koulutusinterventiossa käytettiin aktivoivaa luennointia asiantuntijanäkökulmasta ja hoitoelvytystä harjoiteltiin koulutusintervention päätteeksi käytännössä pienryhmissä, simuloimalla hoitoelvytystilanne. Koulutusintervention teoriatieto perustui vankasti hoitoelvytyksen käypä hoito suositukseen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on rakennettu luotettaviin, tutkittuun tietoon perustuviin kotimaisiin, kuin kansanvälisiinkin lähteisiin.
Opinnäytetyö on laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyn avuin ja analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avuin. Hoitajien käsitykset omista hoitoelvytystaidoistaan suhteessa käypä hoito suositukseen rakentuvat tämän tutkimuksen mukaan tiedosta hoitoelvytyksestä, käytännön taidosta hoitoelvytyksessä ja uskalluksesta toimia hoitoelvytystilanteessa.
Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, muuttuivatko hoitajien käsitykset omista hoitoelvytystaidoistaan suhteessa käypä hoito suositukseen, kun koulutusinterventio oli pidetty.
Tutkimukset osoittavat, että sairaaloissa äkillinen sydämenpysähdys on suuri kuoleman aiheuttaja ja vain noin 20–25 % sen kokeneista selviää. Sydänpysähdyksen saaneen potilaan ainoa hoitokeino on onnistunut ja laadukas elvytys. Sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin kuuluu välitöntä hoitoa tarvitsevan potilaan hoidontarpeen arviointi, eli sairaanhoitajan tulee hallita perus- ja hoitoelvytys.
Koulutusinterventiossa käytettiin aktivoivaa luennointia asiantuntijanäkökulmasta ja hoitoelvytystä harjoiteltiin koulutusintervention päätteeksi käytännössä pienryhmissä, simuloimalla hoitoelvytystilanne. Koulutusintervention teoriatieto perustui vankasti hoitoelvytyksen käypä hoito suositukseen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on rakennettu luotettaviin, tutkittuun tietoon perustuviin kotimaisiin, kuin kansanvälisiinkin lähteisiin.
Opinnäytetyö on laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyn avuin ja analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avuin. Hoitajien käsitykset omista hoitoelvytystaidoistaan suhteessa käypä hoito suositukseen rakentuvat tämän tutkimuksen mukaan tiedosta hoitoelvytyksestä, käytännön taidosta hoitoelvytyksessä ja uskalluksesta toimia hoitoelvytystilanteessa.
Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, muuttuivatko hoitajien käsitykset omista hoitoelvytystaidoistaan suhteessa käypä hoito suositukseen, kun koulutusinterventio oli pidetty.