Koronapandemian (COVID-19) yhteys kilpauimareiden kokemaan fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen
Mäki, Patrik; Perälä, Olli (2021)
Mäki, Patrik
Perälä, Olli
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814925
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa koronaviruspandemian (COVID-19) yhteyksistä nuorten kilpauimareiden koettuun fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan tukea valmentajia tekemään kestäviä valintoja harjoitteluohjelmien ja korvaavien harjoitteiden suunnitteluvaiheessa. Tutkimuksesta saatavaa tietoa on mahdollista soveltaa myös muiden urheilulajien harjoittelun suunnitteluun. Opinnäytetyössä käsitellään uintia lajina, koronavirusta, fyysistä ja psyykkistä kuormitusta, uintiharjoittelua, käyttämiämme metodeja tiedonhankintaan, sekä tutkimustuloksia.
Opinnäytetyön teoriaviitekehyksessä on käytetty lähteenä sähköisiä ja painettuja tieteellisiä julkaisuja. Suurimmaksi osaksi lähteet ovat uusia tutkimuksia, mutta käytössä on ollut myös muutamia kirjoja urheilukirjallisuutta. Tutkimuksessa on käytetty tiedonkeruumetodina teemahaastattelua pienryhmissä. Tutkimustulosten mukaan kilpauimarit kokivat koronaviruspandemian aiheuttamat rajoitukset kuormittaviksi etenkin psyykkisestä näkökulmasta. Fyysinen kuormitus laski kilpauimareilla koronapandemian aiheuttamien liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten takia, joka osaltaan lisäsi psyykkistä kuormitusta, sillä huoli oman uintikunnon heikkenemisestä huolestutti lähes jokaista uimaria. Monet kilpauimareista kokivat motivaation laskua, kun uintikisoja ja yhteisiä ohjattuja treenejä ei voitu järjestää. Motivaatio oheisharjoitteiden tekemiseen oli keskimäärin matala, koska uimarit eivät kokeneet harjoitteita omikseen, he eivät kokeneet niiden tukevan suorituskykyä uinnin kannalta ja he kaipasivat takaisin altaaseen.
Nuoret kilpauimarit kokivat haastattelun mielekkääksi tilaisuudeksi jakaa kokemuksiaan ja saada vertaistukea joukkuekavereiltaan. Vaikka kilpauinti on yksilölaji, uimarit kokivat vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka näyttää olevan myös tärkeä harjoittelun motivaatiota ylläpitävä tekijä. Uimarit voisivat hyötyä myös tuesta ajankäytön suunnittelussa, kun kouluarki on yhdistettävä tiiviiseen kilpauintiharrastukseen. Ajankäytön suunnittelun tuen lisäksi uimareiden yksilöllisen oheisharjoittelun suunnittelu uimarin omaa motivaatiota, tavoitteita ja palautumista tukevaksi kokonaisuudeksi onkin tarpeellista. Yksilöllinen suunnitelma on erityisen tärkeä etenkin niillä uimareilla, joilla oheisharjoittelu on jäänyt kokonaan tekemättä, tai kun sitä on tehty vain erittäin vähän. The aim of this research thesis was to produce new information about the connections between the coronavirus pandemic (COVID-19) and the experienced physical and mental load of young competitive swimmers. The results of the thesis can be used to support coaches in making sustainable choices during the design phase of training programs and replacement exercises. The information obtained from the study can also be applied to the planning of training for other sports. The thesis deals with swimming as a sport, coronavirus, physical and mental load, competetive swimming, the methods that were used to obtain information and the results of the research.
Electronic and printed scientific publications have been used as a source in the theoretical framework of the thesis. Thematic interviews have been used as a data collection method in the study. According to the research results, the restrictions caused by the corona pandemic were found to be burdensome, especially from a psychological point of view. Physical exertion decreased in competitive swimmers due to restrictions on movement and gathering caused by the corona pandemic. Restrictions led to increased mental load, as concerns about the performance in swimming condition worried almost every swimmer. Many of the swimmers experienced a decline in motivation when swimming competitions and public workouts could not be held. Motivation to do auxiliary exercises was low on average because the swimmers did not experience the exercises as their own, they didn’t think that the side exercises were helpful to keep up their performance in swimming. They were missing the training in the pool.
The young competitive swimmers considered the interview as a meaningful opportunity to share their experiences and get peer support from their teammates. Although competitive swimming is an individual sport, the swimmers experienced a strong feeling of togetherness. The Swimmers could also benefit from support in time management when combining school with a demanding hobby like competitive swimming. In addition to the support in time management, it is necessary to create a complete program of additional training, that supports the swimmer's own motivation, goals and recovery. It is especially essential for swimmers who have done no additional training or very little of it.
Opinnäytetyön teoriaviitekehyksessä on käytetty lähteenä sähköisiä ja painettuja tieteellisiä julkaisuja. Suurimmaksi osaksi lähteet ovat uusia tutkimuksia, mutta käytössä on ollut myös muutamia kirjoja urheilukirjallisuutta. Tutkimuksessa on käytetty tiedonkeruumetodina teemahaastattelua pienryhmissä. Tutkimustulosten mukaan kilpauimarit kokivat koronaviruspandemian aiheuttamat rajoitukset kuormittaviksi etenkin psyykkisestä näkökulmasta. Fyysinen kuormitus laski kilpauimareilla koronapandemian aiheuttamien liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten takia, joka osaltaan lisäsi psyykkistä kuormitusta, sillä huoli oman uintikunnon heikkenemisestä huolestutti lähes jokaista uimaria. Monet kilpauimareista kokivat motivaation laskua, kun uintikisoja ja yhteisiä ohjattuja treenejä ei voitu järjestää. Motivaatio oheisharjoitteiden tekemiseen oli keskimäärin matala, koska uimarit eivät kokeneet harjoitteita omikseen, he eivät kokeneet niiden tukevan suorituskykyä uinnin kannalta ja he kaipasivat takaisin altaaseen.
Nuoret kilpauimarit kokivat haastattelun mielekkääksi tilaisuudeksi jakaa kokemuksiaan ja saada vertaistukea joukkuekavereiltaan. Vaikka kilpauinti on yksilölaji, uimarit kokivat vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka näyttää olevan myös tärkeä harjoittelun motivaatiota ylläpitävä tekijä. Uimarit voisivat hyötyä myös tuesta ajankäytön suunnittelussa, kun kouluarki on yhdistettävä tiiviiseen kilpauintiharrastukseen. Ajankäytön suunnittelun tuen lisäksi uimareiden yksilöllisen oheisharjoittelun suunnittelu uimarin omaa motivaatiota, tavoitteita ja palautumista tukevaksi kokonaisuudeksi onkin tarpeellista. Yksilöllinen suunnitelma on erityisen tärkeä etenkin niillä uimareilla, joilla oheisharjoittelu on jäänyt kokonaan tekemättä, tai kun sitä on tehty vain erittäin vähän.
Electronic and printed scientific publications have been used as a source in the theoretical framework of the thesis. Thematic interviews have been used as a data collection method in the study. According to the research results, the restrictions caused by the corona pandemic were found to be burdensome, especially from a psychological point of view. Physical exertion decreased in competitive swimmers due to restrictions on movement and gathering caused by the corona pandemic. Restrictions led to increased mental load, as concerns about the performance in swimming condition worried almost every swimmer. Many of the swimmers experienced a decline in motivation when swimming competitions and public workouts could not be held. Motivation to do auxiliary exercises was low on average because the swimmers did not experience the exercises as their own, they didn’t think that the side exercises were helpful to keep up their performance in swimming. They were missing the training in the pool.
The young competitive swimmers considered the interview as a meaningful opportunity to share their experiences and get peer support from their teammates. Although competitive swimming is an individual sport, the swimmers experienced a strong feeling of togetherness. The Swimmers could also benefit from support in time management when combining school with a demanding hobby like competitive swimming. In addition to the support in time management, it is necessary to create a complete program of additional training, that supports the swimmer's own motivation, goals and recovery. It is especially essential for swimmers who have done no additional training or very little of it.