Organisaatio X:n henkilöstön työhyvinvointi etätyössä
Heinonen, Salla (2021)
Heinonen, Salla
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714792
Tiivistelmä
Keväällä 2020 maailmalle levisi koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio-epidemia. Suomessa hallitus päätti ryhtyä toimenpiteisiin sen hillitsemiseksi. Yksi hallituksen suosituksista oli etätyöskentely, jos työtehtävät sen mahdollistivat. Silloin opinnäytetyön toimeksiantajaorganisaatio X:n henkilöstö siirtyi työskentelemään koteihinsa. Etätyöskentely oli heille uutta, ja sen huomattiin tuovan haasteita esimiehille ja johdolle henkilöstön työhyvinvoinnin seuraamisessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää X:n henkilöstön työhyvinvoinnin tilanne etätyössä ja löytää tapoja sen parantamiseen. Sen päätavoitteena oli auttaa X:ää löytämään tapoja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseksi etätyön aikana, koska hallituksen etätyösuositus jatkuu, ja etätyöskentelyn määrä tulee nousemaan tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö on empiirinen tutkimus, jossa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineistona toimi fiilismittarit ja VMBaro-kysely, jotka saatiin suoraan X:ltä. Fiilismittari-kyselyt toteutettiin X:n henkilöstölle joka kuukausi huhtikuusta 2020 lähtien, kun he siirtyivät etätyöskentelyyn. Kyselyissä oli tarkoitus tiedustella henkilöstön tunnelmia ja etätyön vaikutuksia työmotivaatioon. VMBaro-kysely pidettiin X:n henkilöstölle syyskuussa 2020. Kyselyssä selvitettiin henkilöstön työtyytyväisyyttä, lähiesimiesten johtamistyön onnistumista sekä valtion palkkausjärjestelmän toimivuutta käytännössä. Kyselyiden avulla selvitettiin henkilöstön kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan sekä laadittiin kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tutkimuksessa selvisi, että X:n henkilöstön työhyvinvoinnin tilanne oli hyvä. VMBarossa työhyvinvoinnin keskiarvo oli laskenut hieman vuodesta 2019. Lasku oli pieni, jolloin sen ei voida suoraan sanoa johtuneen etätyöskentelystä. X:n henkilöstö koki työhyvinvointinsa kasvaneen sekä heikentyneen. Kasvun syyksi koettiin muun muassa työmatkojen poisjäänti sekä siten vapaa-ajan lisääntyminen. Heikentymisen syyksi koettiin yksinäisyys, huono ergonomia, työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä lähiesimiehen etäisyys. Tutkimusten tulosten perusteella tehdyt kehitysehdotukset liittyivät muun muassa taukojen pitämiseen, ergonomiaan ja esimiehen palautteen antoon. Yhtenä kehitysehdotuksena annettiin muun muassa työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laaditut etätyöskentelyn työergonomiaohjeet.
Opinnäytetyö on empiirinen tutkimus, jossa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineistona toimi fiilismittarit ja VMBaro-kysely, jotka saatiin suoraan X:ltä. Fiilismittari-kyselyt toteutettiin X:n henkilöstölle joka kuukausi huhtikuusta 2020 lähtien, kun he siirtyivät etätyöskentelyyn. Kyselyissä oli tarkoitus tiedustella henkilöstön tunnelmia ja etätyön vaikutuksia työmotivaatioon. VMBaro-kysely pidettiin X:n henkilöstölle syyskuussa 2020. Kyselyssä selvitettiin henkilöstön työtyytyväisyyttä, lähiesimiesten johtamistyön onnistumista sekä valtion palkkausjärjestelmän toimivuutta käytännössä. Kyselyiden avulla selvitettiin henkilöstön kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan sekä laadittiin kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Tutkimuksessa selvisi, että X:n henkilöstön työhyvinvoinnin tilanne oli hyvä. VMBarossa työhyvinvoinnin keskiarvo oli laskenut hieman vuodesta 2019. Lasku oli pieni, jolloin sen ei voida suoraan sanoa johtuneen etätyöskentelystä. X:n henkilöstö koki työhyvinvointinsa kasvaneen sekä heikentyneen. Kasvun syyksi koettiin muun muassa työmatkojen poisjäänti sekä siten vapaa-ajan lisääntyminen. Heikentymisen syyksi koettiin yksinäisyys, huono ergonomia, työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä lähiesimiehen etäisyys. Tutkimusten tulosten perusteella tehdyt kehitysehdotukset liittyivät muun muassa taukojen pitämiseen, ergonomiaan ja esimiehen palautteen antoon. Yhtenä kehitysehdotuksena annettiin muun muassa työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laaditut etätyöskentelyn työergonomiaohjeet.