Hoida arvokkaasti: saattohoito-opas hoitohenkilökunnalle
Myllymäki, Mika; Käkisalo, Katariina; Siira, Anni (2021)
Myllymäki, Mika
Käkisalo, Katariina
Siira, Anni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414389
Tiivistelmä
Palliatiivinen hoito on aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on vähentää potilaan kärsimystä ja ylläpitää elämänlaatua. Hoito aloitetaan, kun potilaalle diagnosoidaan kuolemaan johtava sairaus ja hoito voi kestää jopa useita vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe. Se ajoittuu mahdollisen kuoleman hetken läheisyyteen, viimeisiin päiviin tai viikkoihin. Lähestyvä kuolema olisi hyvä tunnistaa ajoissa, jotta potilaalle ja hänen läheisilleen ehdittäisiin järjestämään kaikki tarpeellinen apu ja tuki. Opinnäytetyö oli tuotteistettu ja tarkoituksena oli tuottaa palvelutalo Onnela-kotiin saattohoito-opas, joka toimii myös perehdytysmateriaalina. Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa Onnela-kodin hoitohenkilökunnan osaamista saattohoidon toteuttajina. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat ”miten saattohoitoa tulisi toteuttaa perustason yksikössä? ”ja ”millainen saattohoito-opas palvelee Onnela-kodin hoitohenkilökuntaa?”. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli palvelutalo Onnela-koti Kajaani. Onnela-kodissa on saatavilla palveluita asukkaan tarpeen mukaan, satunnaisesta avuntarpeesta ympärivuorokautiseen hoitoon. Onnela-kodin palvelut ovat suunniteltu ikääntyville ihmisille, jotka tarvitsevat tukea itsenäisen elämän tueksi. Saattohoito-opas suunniteltiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Opinnäytetyössä käsitellään saattohoidon järjestämistä terveydenhuollossa. Lisäksi perehdytään oireenmukaiseen hoitoon, odotettuun kuolemaan ja omaisten merkitykseen saattohoidossa. Kuolemaansa lähellä olevat henkilöt useimmiten kärsivät väsymyksestä, tokkuraisuudesta, ruokahaluttomuudesta, heikentyneestä yleisvoinnista, hengenahdistuksesta sekä kivuista. Kokonaisvaltaisessa saattohoitotyössä huomioidaan potilaan fyysiset, psyykkiset, hengelliset, henkiset ja sosiaaliset tarpeet. Saattohoito-oppaan toimivuutta mitattiin koekäyttöjakson aikana palautelomakkeella, johon vastasi viisi työntekijää. Palautteen sisältö oli oppaan toimivuutta puoltavaa. Vastaajat kokivat oppaan kokonaisuuden ja sisällön olevan sopiva saattohoitoon sekä soveltuvan saattohoidon perehdyttämiseen. Opas koettiin helppolukuiseksi ja ulkoasultaan selkeäksi lukuun ottamatta muutamia pieniä virheitä sisällöllisissä kohdissa. Oppaaseen tehtiin tarvittavat muutokset ja korjaukset. Vaikka vastauksia palautui vain kolmasosa lähetetyistä palautelomakkeista, on vastausten yhtenäinen linja kuitenkin sopivuutta ja hyödyllisyyttä puoltavaa, sekä opas koettiin käyttäjien mielestä hyödylliseksi. Näiden tietojen valossa voitaneen johtopäätöksenä todeta oppaan täyttäneen tavoitteet ja soveltuvan Onnela-kodille saattohoito-oppaaksi. Jatkokehittämisideana voisi olla esimerkiksi saattohoito-opas omaisille tai potilaille. Omaisten huomioimisen tärkeyteen voisi jatkossa syventyä enemmän. Kiinnostavaa voisi olla selvittää potilaiden kokemuksia saattohoidosta. Palliative care is an active holistic treatment that aims to reduce a patient’s suffering and to maintain the quality of life. The treatment is initiated when the patient is diagnosed with a disease leading to death and can last up to several years. End-of-life care is the final stage of palliative care. It is timed to the vicinity of the moment of possible death, to the last days or weeks. Approaching death should be identified in time to ensure that the patient and the relatives of the patient can have all the necessary help and support they need.
This thesis was productized, and the purpose was to produce an end-of-life guide for Onnela-koti Sheltered Housing. The guide also serves as an orientation material. The aim of the thesis was to increase nurses’ end-of-life care competence at Onnela-koti.
The research questions of the thesis were the following: how should end-of-life care be implemented in a primary care unit and what type of end-of-life care guide would serve the nursing staff at Onnela-koti? The commissioner of this thesis was Onnela-koti Kajaani. Onnela-koti offers services according to the residents’ needs, from occasional help to 24/ 7 assistance. The services at Onnela-koti are designed for older people who need support for independent living. The end-of-life care guide was designed in collaboration with the commissioner.
The thesis discussed the organization of end-of-life care in health care. In addition, symptomatic treatment, expected death, and relatives’ role in end-of-life care are introduced. People close to death most often suffer from fatigue, drowsiness, loss of appetite, impaired general well-being, shortness of breath, and pain. Comprehensive end-of-life care takes into account the patient's physical, mental, religious, spiritual and social needs.
The effectiveness of the end-of-life guide was evaluated during a trial period using a feedback questionnaire which was answered by five employees. The content of the guide was considered functional. Both the subject and content of the guide were regarded as suitable for supporting end-of-life care and for orientation to end-of-life care. The guide was perceived as easy to read and clear in appearance, except for a few minor content-related errors which were later corrected.
Only one a one third of the personnel answered to the questionnaire. Overall, the guide was found very useful and suitable. Therefore, it can be concluded that the guide meets the set objectives and can be used as an end-of-life guide at Onnela-koti.
An idea for further development could be, for example, an end-of-life care guide for relatives or patients. The importance of taking relatives into account could also be further explored in the future. In addition, it might be interesting to study patients’ experiences of end-of-life care.
This thesis was productized, and the purpose was to produce an end-of-life guide for Onnela-koti Sheltered Housing. The guide also serves as an orientation material. The aim of the thesis was to increase nurses’ end-of-life care competence at Onnela-koti.
The research questions of the thesis were the following: how should end-of-life care be implemented in a primary care unit and what type of end-of-life care guide would serve the nursing staff at Onnela-koti? The commissioner of this thesis was Onnela-koti Kajaani. Onnela-koti offers services according to the residents’ needs, from occasional help to 24/ 7 assistance. The services at Onnela-koti are designed for older people who need support for independent living. The end-of-life care guide was designed in collaboration with the commissioner.
The thesis discussed the organization of end-of-life care in health care. In addition, symptomatic treatment, expected death, and relatives’ role in end-of-life care are introduced. People close to death most often suffer from fatigue, drowsiness, loss of appetite, impaired general well-being, shortness of breath, and pain. Comprehensive end-of-life care takes into account the patient's physical, mental, religious, spiritual and social needs.
The effectiveness of the end-of-life guide was evaluated during a trial period using a feedback questionnaire which was answered by five employees. The content of the guide was considered functional. Both the subject and content of the guide were regarded as suitable for supporting end-of-life care and for orientation to end-of-life care. The guide was perceived as easy to read and clear in appearance, except for a few minor content-related errors which were later corrected.
Only one a one third of the personnel answered to the questionnaire. Overall, the guide was found very useful and suitable. Therefore, it can be concluded that the guide meets the set objectives and can be used as an end-of-life guide at Onnela-koti.
An idea for further development could be, for example, an end-of-life care guide for relatives or patients. The importance of taking relatives into account could also be further explored in the future. In addition, it might be interesting to study patients’ experiences of end-of-life care.