Lämpökamerakuvauksen käyttö kasvuturvetuotannon laadunvalvonnassa
Koivisto, Riikka (2021)
Koivisto, Riikka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313762
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lämpökameralla varustetun dronen toimivuutta kasvuturvetuotannon laadunvalvonnassa. Mahdolliset korkeat lämpötilat kasvuturveaumoissa muuttavat turpeen ominaisuuksia merkittävästi. Tämän vuoksi haluttiin selvittää olisiko dronekuvaus luotettava ja taloudellisesti kannattava apuväline lämpötilamittauksissa. Työn tilaajana toimi Vapo Oy.
Lämpökamerakuvaukset suoritettiin Vapon turvetuotantoalueella Huittisissa, Industrial Drone Vision Oy:n toimesta. Työssä pohditaan lämpökamerakuvien hyödyllisyyttä yritykselle ja vertaillaan dronella saatuja lämpötiloja käsikäyttöisen aumalämpömittarin lukemiin. Lisäksi työssä perehdytään erilaisiin turvelajeihin, turpeen itsestäänsyttymisreaktioon, ja turvetuotantoalueilla tapahtuviin palotilanteisiin, ja näiden ehkäisyyn.
Tulokset osoittavat, että turveaumojen lämpökamerakuvaus ei tuota tarpeeksi luotettavaa dataa auman sisälämpötilasta. Lämpötilaerot olivat suurimmillaan useita kymmeniä asteita verrattuna käsikäyttöiseen aumalämpömittarin lukemiin. Lämpökamerakuvausta ei tämän tutkimuksen perusteella kannata käyttää kasvuturvetuotannon sisälämpötilan mittauksessa laadunvalvonnassa. Erityisesti kannattaisi pohtia lämpökameraan investoimista tuotantoalueilla tapahtuvien palojen varalle. Lämpökameralla saisi havaittua tuotantokentällä mahdolliset palopesäkkeet ja tarkistettua lähimaaston palopesäkkeiden varalta.
Lämpökamerakuvaukset suoritettiin Vapon turvetuotantoalueella Huittisissa, Industrial Drone Vision Oy:n toimesta. Työssä pohditaan lämpökamerakuvien hyödyllisyyttä yritykselle ja vertaillaan dronella saatuja lämpötiloja käsikäyttöisen aumalämpömittarin lukemiin. Lisäksi työssä perehdytään erilaisiin turvelajeihin, turpeen itsestäänsyttymisreaktioon, ja turvetuotantoalueilla tapahtuviin palotilanteisiin, ja näiden ehkäisyyn.
Tulokset osoittavat, että turveaumojen lämpökamerakuvaus ei tuota tarpeeksi luotettavaa dataa auman sisälämpötilasta. Lämpötilaerot olivat suurimmillaan useita kymmeniä asteita verrattuna käsikäyttöiseen aumalämpömittarin lukemiin. Lämpökamerakuvausta ei tämän tutkimuksen perusteella kannata käyttää kasvuturvetuotannon sisälämpötilan mittauksessa laadunvalvonnassa. Erityisesti kannattaisi pohtia lämpökameraan investoimista tuotantoalueilla tapahtuvien palojen varalle. Lämpökameralla saisi havaittua tuotantokentällä mahdolliset palopesäkkeet ja tarkistettua lähimaaston palopesäkkeiden varalta.