Vesikaton rakentaminen elementteinä

Abstract

Rakennuksen vesikatto on perinteisesti rakennettu nostamalla valmiit NR-ristikot yksi kerrallaan valmiin rungon päälle. Siitä on jatkettu tekemällä räystäsrakenteet ja asentamalla aluskate. Aluskatteen jälkeen on tehty vesikatteen tarvitsemat alusrakenteet, jonka jälkeen itse vesikate on asennettu. Nämä kaikki työt on tehty vaiheittain ja työskennellessä erittäin korkealla. Tämä on tarkoittanut suuria työturvallisuusriskejä, ja korkealla työskentely on myös tehottomampaa kuin maassa työskennellessä. Lisäksi perinteinen rakennustapa on sitonut nosturin käytön pitkäksi aikaa ja myös työn suorittamiseksi turvallisesti on tarvittu henkilönostimia. Rakennuksen kosteudenhallinta on ollut myös hankalaa, sillä runkotyön valmistuttua vesikaton saamiseksi vesitiiviiksi on kulunut aikaa noin kaksi—kolme viikkoa, tämä taas viivästyttää sisätyövaiheen aloitusta, koska rakennuksen kuivuminen alkaa käytännössä vasta vesikaton valmistuttua.

Opinnäytetyön tutkimuskohteissa vesikatto rakennettiin maassa valmiiksi elementeiksi ja nostettiin valmiin rungon päälle. Vesikatto rakennettiin neljässä lohkossa ja lohkoissa olivat kaikki rakenteet; NR-ristikot, räystäsrakenteet, vesikatteen pohjarakenteet ja bitumipohjahuopa. Lisäksi elementteihin oli asennettu IV-laitteistojen vaatimat piiput sekä viemärien tuuletusputket. Elementtien noston jälkeen liitettiin elementit toisiinsa ja tehtiin pohjahuovan paikkaukset, näin ollen vesikatosta saatiin vesitiivis nopeasti.

Opinnäytetyössä tutkittiin vesikaton kahden eri toteutustavan vaikutusta rakennushankkeessa, mitä hyötyjä tai haittoja toteutustavoilla saavutetaan ja miten vesikaton toteutus vaikuttaa rakennusaikaan ja kustannuksiin. Aiheesta ei tutkimuksien aikana ole löytynyt kirjallisia ohjeita, joten tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää ohjeistuksena yrityksen seuraa-vien kohteiden vesikattotyön suunnittelussa.

The roof of a building is traditionally constructed by raising the ready roof trusses one at a time on the finished frame. This is followed by the construction of eaves and installation of the underlay. When the underlay has been installed, the necessary sub-structures are made, after which the roofing is installed. All this is done in stages and working in very high places. This has meant a major safety risk and working at heights is also less efficient than working on the ground. In addition, the crane needs to be employed for a long time in the traditional method of construction, and access equipment and personal lifts need to be used to carry out the work safely. Moisture management of the building has also been difficult, because once the framework has been completed, it takes two to three weeks to make the roof watertight. This in turn delays the start of working inside the building, as the building in practice only begins to dry out once the roof is complete.

In this graduate study, the roof was constructed on the ground into ready elements, which were then hoisted on the finished frame. The roof was built in four blocks and the blocks included all the structures; roof trusses, eaves of the roof and the base structures and underlay bitumen felt. In addition, equipment required by the IV-pipes, and sewer vent pipes were installed in the elements. After lifting the elements they were connected to each other and underlay bitumen felt patches were made. Therefore, the roof was watertight quickly.

This study investigated twp different types of implementations of the roofing and their impact on the construction project, The study also assesses the benefits or drawbacks of the two options and how the type of roof implementation affects the construction time and cost. During the study, no written instructions were found, so this thesis can be utilized as the company's guidance for upcoming projects in the design of the roof work.