”Kun kukaan ei halua kuulla” : Terapiapalveluihin ohjautuminen ja palvelun asiakaslähtöisyys asiakkaan kokemana
Bollström, Sari (2012)
Bollström, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616529
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aihe oli asiakkaaksi ohjautumisen näkökulma psykoterapiapalveluihin hakeutumisessa. Opinnäytetyössäni tarkoitus oli arvioida terapiaan ohjautumisen prosessia asiakkaan näkökulmasta. Keräsin aineiston pyytämällä asiakkaiden kokemuksia terapiapalveluun hakeutumisesta.
Pyrin tutkimuksessani kuvailemaan ja ymmärtämään terapiaan ohjautumista asiakkaan näkökulmasta. Selvitän mitä käytännössä tapahtuu, kun terapiaan ohjautumista toteutetaan ja miten sitä toteutetaan. Opinnäytetyöni on arviointitutkimus ja sen viitekehys on palvelun kehittäminen. Arvioinnin kohteena olivat terapiapalvelut ja terapiaan ohjautumisen prosessi. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa terapiapalveluun ohjautumista.
Tutkimuskysymyksinä olivat, miten nykyinen terapiaan ohjautumisen prosessi palvelee asiakkaan tarpeita ja miten terapiapalveluun ohjautumista voitaisiin selkiyttää.
Opinnäytetyöni on narratiivisella tutkimusotteella tehty laadullinen tutkimus, jossa on analysoitu asiakkaan kokemuksia terapiaan ohjautumisen prosessista. Opinnäytetyötäni ohjasi kon-struktivistinen paradigma. Tarkoitus oli suuntautua käytäntöön eli saada jo olemassa oleva käytäntö tarkasteltavaksi ja löytää keinoja palvelun tehostamiseksi.
Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä olivat asiakkaiden tarinat eli narratiivit. Aineiston analyysi ja tulkinta on toteutettu narratiivisella lähestymistavalla. Keräsin aineiston pyytämällä tarinoita henkilöiltä, jotka ovat joko jo löytäneet terapeutin tai ovat sitä etsimässä. Tarinat keräsin sosiaalisesta mediasta ja niitä kertyi yhteensä seitsemän.
Terapiapalvelua etsivien kokemukset terapian löytämisen haasteellisuudesta olivat yhtäläiset aiemmin toteutettujen tutkimusten tuloksille, jossa terapeutit kertoivat kokemuksistaan asiakkaiden terapiaan ohjautumisesta. Opinnäytetyöhön tulleista tarinoista tuli esille, miten terapiaan hakeutuvat toivovat saavansa selkeitä ohjeita terapiaan ohjautumisen alkuvaiheessa. Tukea ei ollut suunnitellusti tai johdonmukaisesti tarjolla. Terapiapalveluun ohjautumisen selkiyttämiseksi tulisi kiinnittää huomiota sekä asiakaspalvelun että palveluverkon kehittämiseen. Selkeänä parannuskeinona terapiaan ohjautumisen prosessiin olisi se, että hoitotahojen ammattihenkilöt antaisivat terapiaprosessista tietoa asiakkailleen. Pelkän puhutun tiedon lisäksi asiakkaat toivoisivat kirjallista ohjeistusta, miten toimia terapeuttia etsiessä. Tärkeää olisi myös eri hoitotahojen tiiviimpi yhteistyö asiakkaan hoitoa suunnitellessa. Jatkotutkimusaiheeksi nousi käytänteiden ja opasvihkosen yhteiskehittely sekä sen jakelu laajasti julkiselle ja yksityiselle terveyssektorille.
Pyrin tutkimuksessani kuvailemaan ja ymmärtämään terapiaan ohjautumista asiakkaan näkökulmasta. Selvitän mitä käytännössä tapahtuu, kun terapiaan ohjautumista toteutetaan ja miten sitä toteutetaan. Opinnäytetyöni on arviointitutkimus ja sen viitekehys on palvelun kehittäminen. Arvioinnin kohteena olivat terapiapalvelut ja terapiaan ohjautumisen prosessi. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa terapiapalveluun ohjautumista.
Tutkimuskysymyksinä olivat, miten nykyinen terapiaan ohjautumisen prosessi palvelee asiakkaan tarpeita ja miten terapiapalveluun ohjautumista voitaisiin selkiyttää.
Opinnäytetyöni on narratiivisella tutkimusotteella tehty laadullinen tutkimus, jossa on analysoitu asiakkaan kokemuksia terapiaan ohjautumisen prosessista. Opinnäytetyötäni ohjasi kon-struktivistinen paradigma. Tarkoitus oli suuntautua käytäntöön eli saada jo olemassa oleva käytäntö tarkasteltavaksi ja löytää keinoja palvelun tehostamiseksi.
Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä olivat asiakkaiden tarinat eli narratiivit. Aineiston analyysi ja tulkinta on toteutettu narratiivisella lähestymistavalla. Keräsin aineiston pyytämällä tarinoita henkilöiltä, jotka ovat joko jo löytäneet terapeutin tai ovat sitä etsimässä. Tarinat keräsin sosiaalisesta mediasta ja niitä kertyi yhteensä seitsemän.
Terapiapalvelua etsivien kokemukset terapian löytämisen haasteellisuudesta olivat yhtäläiset aiemmin toteutettujen tutkimusten tuloksille, jossa terapeutit kertoivat kokemuksistaan asiakkaiden terapiaan ohjautumisesta. Opinnäytetyöhön tulleista tarinoista tuli esille, miten terapiaan hakeutuvat toivovat saavansa selkeitä ohjeita terapiaan ohjautumisen alkuvaiheessa. Tukea ei ollut suunnitellusti tai johdonmukaisesti tarjolla. Terapiapalveluun ohjautumisen selkiyttämiseksi tulisi kiinnittää huomiota sekä asiakaspalvelun että palveluverkon kehittämiseen. Selkeänä parannuskeinona terapiaan ohjautumisen prosessiin olisi se, että hoitotahojen ammattihenkilöt antaisivat terapiaprosessista tietoa asiakkailleen. Pelkän puhutun tiedon lisäksi asiakkaat toivoisivat kirjallista ohjeistusta, miten toimia terapeuttia etsiessä. Tärkeää olisi myös eri hoitotahojen tiiviimpi yhteistyö asiakkaan hoitoa suunnitellessa. Jatkotutkimusaiheeksi nousi käytänteiden ja opasvihkosen yhteiskehittely sekä sen jakelu laajasti julkiselle ja yksityiselle terveyssektorille.