Development of Calibrator Driver Package
Haavisto, William (2021)
Haavisto, William
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711806
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kalibraattorin uutta ajuripakettia. Ajuri kehitettiin LabVIEW 2020-versiossa, jossa joitain sen uusia ominaisuuksia tutkitaan ja otetaan käyttöön, jos ominaisuudet osoittautuvat hyödylliseksi projektille.
Nykyinen järjestelmä on tuotekeskeinen, eli tukee ainoastaan muutamia laitteita. Tämä luo riippuvuuden vanhoista järjestelmistä, jotka vaativat jatkuvaa ylläpitoa, mikä voi pitkällä tähtäimellä olla kallista ja vaikea ylläpitää. Tämän ongelman välttämiseksi ajurin on oltava modulaarinen, laajennettava, konfiguroitava, sekä taakse että eteenpäin yhteensopiva.
Opinnäytetyön teoriaosassa kuvaillaan projektissa käytettyjä yksikköstandardeja ja tekniikoita, esitellään lyhyesti yhtä LabVIEW:n uutta käyttöliittymäominaisuutta sekä selitetään, miksi käytetyt työkalut valittiin. Käytännönosassa kuvaillaan projektin suunnittelua, työympäristöä ja kuinka vaatimukset toteutettiin ja testattiin. Käytännönosassa esitetään myös esimerkkejä siitä, miten olio-ohjelmointi toimii LabVIEW:ssä.
Tämän työn tuloksena on LabVIEW:ssä kehitetty joustava laiteohjain, johon on mahdollista lisätä tukea vanhoille sekä uusille laitteille tekemättä järjestelmään suuria muutoksia
Nykyinen järjestelmä on tuotekeskeinen, eli tukee ainoastaan muutamia laitteita. Tämä luo riippuvuuden vanhoista järjestelmistä, jotka vaativat jatkuvaa ylläpitoa, mikä voi pitkällä tähtäimellä olla kallista ja vaikea ylläpitää. Tämän ongelman välttämiseksi ajurin on oltava modulaarinen, laajennettava, konfiguroitava, sekä taakse että eteenpäin yhteensopiva.
Opinnäytetyön teoriaosassa kuvaillaan projektissa käytettyjä yksikköstandardeja ja tekniikoita, esitellään lyhyesti yhtä LabVIEW:n uutta käyttöliittymäominaisuutta sekä selitetään, miksi käytetyt työkalut valittiin. Käytännönosassa kuvaillaan projektin suunnittelua, työympäristöä ja kuinka vaatimukset toteutettiin ja testattiin. Käytännönosassa esitetään myös esimerkkejä siitä, miten olio-ohjelmointi toimii LabVIEW:ssä.
Tämän työn tuloksena on LabVIEW:ssä kehitetty joustava laiteohjain, johon on mahdollista lisätä tukea vanhoille sekä uusille laitteille tekemättä järjestelmään suuria muutoksia