Hyvän ikääntymisen kulmakivet: Hyvä elämä kolmannen iän jalasjärveläisten kerronnassa
Viitala, Marjo (2021)
Viitala, Marjo
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711859
Tiivistelmä
Suomi ikääntyy, kun sodan jälkeiset suuret ikäluokat vanhenevat. Suurten ikäluokkien edustajat ovat nyt 70–75-vuotiaita, eli virallisesti eläkeikäisiä. He elävät uudenlaista elämänvaihetta, kolmatta ikäänsä. Opinnäytetyössä tarkastellaan, mistä kolmannen iän jalasjärvisten hyvä ikääntyminen muodostuu, miten mennyt elämä vaikuttaa kolmannessa iässä, millaista heidän arjen toimijuutensa on ja millaisia voimavaroja heillä on hyvän ikääntymisen saavuttamiseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana. Haastateltavat saatiin Eläkeliiton Jalasjärven yhdistyksen kautta ja haastatteluita oli viisi kappaletta. Haastattelut toteutettiin kerronnallisina haastatteluina ja litteroidun aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Työ ja tekeminen ovat jalasjärveläisille kolmannen iän edustajille arvo itsessään. Työ on ollut, ja on yhä, enemmänkin elämäntapa heille, ei niinkään väline jonkin muun saavuttamiseksi. Eläkeikää ei odoteta saapuvaksi vuosia, vaan sen koetaan olevan elämänvaihe muiden joukossa. Useat haluavat jatkaa työssään mahdollisimman pitkään, sillä työ tuo elämään sisältöä, hyvinvointia ja aktiivisuutta. Työorientoitumisen juuret löytyvät tutkimuksen mukaan lapsuuden ja nuoruuden elämänkokemuksista.
Eläkkeelle siirtyminen vaatii elämän uudelleen järjestelyä ja sopeutumista. Tutkimuksen perusteella positiivinen ja hyväksyvä suhtautuminen ikääntymiseen nousee keskeiseksi tekijäksi tavoiteltaessa hyvää ikääntymistä kolmannessa iässä. Harrastukset, läheiset ihmissuhteet ja oma tuttu ympäristö edesauttavat hyvää ikääntymistä.
Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää ikääntyvien parissa työskenneltäessä, kun pyritään tukemaan ja ohjaamaan hyvään ja onnistuvaan ikääntymiseen kolmannessa iässä. Onnistuneella kolmannella iällä voidaan vaikuttaa positiivisesti myös myöhempien ikävuosien kokemuksiin.
Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana. Haastateltavat saatiin Eläkeliiton Jalasjärven yhdistyksen kautta ja haastatteluita oli viisi kappaletta. Haastattelut toteutettiin kerronnallisina haastatteluina ja litteroidun aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Työ ja tekeminen ovat jalasjärveläisille kolmannen iän edustajille arvo itsessään. Työ on ollut, ja on yhä, enemmänkin elämäntapa heille, ei niinkään väline jonkin muun saavuttamiseksi. Eläkeikää ei odoteta saapuvaksi vuosia, vaan sen koetaan olevan elämänvaihe muiden joukossa. Useat haluavat jatkaa työssään mahdollisimman pitkään, sillä työ tuo elämään sisältöä, hyvinvointia ja aktiivisuutta. Työorientoitumisen juuret löytyvät tutkimuksen mukaan lapsuuden ja nuoruuden elämänkokemuksista.
Eläkkeelle siirtyminen vaatii elämän uudelleen järjestelyä ja sopeutumista. Tutkimuksen perusteella positiivinen ja hyväksyvä suhtautuminen ikääntymiseen nousee keskeiseksi tekijäksi tavoiteltaessa hyvää ikääntymistä kolmannessa iässä. Harrastukset, läheiset ihmissuhteet ja oma tuttu ympäristö edesauttavat hyvää ikääntymistä.
Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää ikääntyvien parissa työskenneltäessä, kun pyritään tukemaan ja ohjaamaan hyvään ja onnistuvaan ikääntymiseen kolmannessa iässä. Onnistuneella kolmannella iällä voidaan vaikuttaa positiivisesti myös myöhempien ikävuosien kokemuksiin.