Kehityskeskustelun kehittäminen onnistuneeksi kokonaisuudeksi
Runola, Sini (2021)
Runola, Sini
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712002
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön aihe tuli toimeksiantona Candyfloss Clothing Oy:ltä. Tarkoituksena oli kehittää nykyistä kehityskeskustelua vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita ja saada aikaan esimiestä ja työntekijöitä hyödyttävä kokonaisuus.
Työn teoriaosassa käytiin läpi kehityskeskustelua yleisesti, miten se linkittyy osana henkilöstöjohtamiseen, millainen se on prosessina, kehityskeskustelun eri vaiheita, mahdollisia haasteita ja hyötyjä sekä mitä se vaatii onnistuakseen.
Opinnäytetyön tutkimusotteena käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin esimiehen haastattelua ja työntekijöiden sähköpostiin lähetettyä kyselyä, joiden avulla saatiin tietoa kehityskeskustelun nykytilanteesta ja mahdollisista muutostarpeista.
Haastattelun ja kyselyn tuloksien perusteella tehtiin yhteenveto kohdeyrityksen kehityskeskustelun kehitystarpeista. Niistä nousi esille työntekijöiden tietämättömyys, miksi kehityskeskusteluja pidetään ja mikä niiden tavoite on. Keskustelun pitoväliä pidettiin liian pitkänä ja keskusteluja toivottiin olevan enemmän. Valmistautumiseen käytettyjen lomakkeiden kysymysten koettiin olevan samoja vuodesta toiseen ja niihin haluttiin uudistusta. Kehityskeskustelujen jälkitoimien toteutumista pidettiin puutteellisena ja siihen kaivattiin muutosta. Kehitystarpeiden muutosehdotuksiin hyödynnettiin työn teoriaosuutta ja omia havaintoja. The topic for this thesis came as an assignment from Candyfloss Clothing Oy. The purpose was to refine the current development discussion to better cope with present-day needs and to achieve a coherence that benefits both the employer and the employee.
Development discussion was briefly looked over during the theory part of this thesis, how it links to human resource management, what kind of a process it is, what are the different stages of it, what are the potential challenges and benefits of it and what it takes to succeed.
The research methods used during this thesis were qualitative. Supervisors' interview and an inquiry sent to employees' electronic mail were used as methods to gather material about the current situation of development discussion and potential needs for change.
The results gathered from the interview and the inquiries were used to create a summary of the target company's needs to refine the development discussion. The ignorance of the employee’s knowledge about what development discussions are and why they are held emerged from the results. The duration between discussions was thought to be too long and it was requested that there should be more of them. The forms and questions used to prepare were thought to be repetitive from year in, year out and a reform was requested. The follow-up actualization of development discussions was thought to be insufficient and a change was requested. This thesis' theory part and own observations were used to create alterations to development needs.
Työn teoriaosassa käytiin läpi kehityskeskustelua yleisesti, miten se linkittyy osana henkilöstöjohtamiseen, millainen se on prosessina, kehityskeskustelun eri vaiheita, mahdollisia haasteita ja hyötyjä sekä mitä se vaatii onnistuakseen.
Opinnäytetyön tutkimusotteena käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin esimiehen haastattelua ja työntekijöiden sähköpostiin lähetettyä kyselyä, joiden avulla saatiin tietoa kehityskeskustelun nykytilanteesta ja mahdollisista muutostarpeista.
Haastattelun ja kyselyn tuloksien perusteella tehtiin yhteenveto kohdeyrityksen kehityskeskustelun kehitystarpeista. Niistä nousi esille työntekijöiden tietämättömyys, miksi kehityskeskusteluja pidetään ja mikä niiden tavoite on. Keskustelun pitoväliä pidettiin liian pitkänä ja keskusteluja toivottiin olevan enemmän. Valmistautumiseen käytettyjen lomakkeiden kysymysten koettiin olevan samoja vuodesta toiseen ja niihin haluttiin uudistusta. Kehityskeskustelujen jälkitoimien toteutumista pidettiin puutteellisena ja siihen kaivattiin muutosta. Kehitystarpeiden muutosehdotuksiin hyödynnettiin työn teoriaosuutta ja omia havaintoja.
Development discussion was briefly looked over during the theory part of this thesis, how it links to human resource management, what kind of a process it is, what are the different stages of it, what are the potential challenges and benefits of it and what it takes to succeed.
The research methods used during this thesis were qualitative. Supervisors' interview and an inquiry sent to employees' electronic mail were used as methods to gather material about the current situation of development discussion and potential needs for change.
The results gathered from the interview and the inquiries were used to create a summary of the target company's needs to refine the development discussion. The ignorance of the employee’s knowledge about what development discussions are and why they are held emerged from the results. The duration between discussions was thought to be too long and it was requested that there should be more of them. The forms and questions used to prepare were thought to be repetitive from year in, year out and a reform was requested. The follow-up actualization of development discussions was thought to be insufficient and a change was requested. This thesis' theory part and own observations were used to create alterations to development needs.