Kansantanssin tuotteistaminen palvelumuotoilua hyödyntäen
Terävä, Lotta (2021)
Terävä, Lotta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711666
Tiivistelmä
Kehittämishankkeessa tutkittiin kansantanssin tuotteistamista tuotteistamalla kaksi kansantanssiin pohjautuvaa palvelua asiakaslähtöisesti. Kehittämishankkeen tavoite oli kuvailla kansantanssin tuotteistamista ilmiönä ja tehdä siitä uusia havaintoja. Hankkeessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: I) miten tuotteistaa kansantanssia selkeiksi, sisällöltään ja ominaisuuksiltaan vahvoiksi, tehokkaasti myytäviksi ja markkinoitaviksi sekä helposti monistettaviksi tuotteiksi, II) voisiko tuotteistamisen avulla helpottaa ja kehittää uusien kansantanssituotteiden luomisprosesseja, II) miten yhdistää asiakaslähtöisyys taiteelliseen prosessiin ja IV) miten tuotteistaminen voi auttaa kansantanssin ammattilaisia heidän työssään?
Tuotteistamisen apuna hyödynnettiin palvelumuotoilua, joka toi prosessiin asiakaslähtöisiä kehit-tämisen menetelmiä. Tarkastelun kohteeksi valittiin kansantanssin tuotteistaminen, koska sitä ei juurikaan ole tuotteistettu aikaisemmin ja tuotteistamisesta voisi olla hyötyä alan ammattilaisille heidän omassa työssään. Tuotteistamisen kohteena olivat kansanomaisten paritanssien kurssi ja kansantanssipohjainen duettoteos erityistä tukea tarvitseville. Kehittämishankkeeseen kerättiin tutkimusaineistoa hyödyntämällä tuotteistamisen ja palvelumuotoilun menetelmiä kuten haastatteluja, observointia, palvelupolkua, prototyyppejä, myyntitekstejä ja tutkimuspäiväkirjan kirjoittamista.
Tuotteistamisprosesseja tehtiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry:n ja erään erityistä tukea tarvitsevien toimintakeskuksen kanssa. Heiltä saatiin asiakasnäkökulmaa ja yhteyshenkilöt avuksi tuotteistusprosesseihin. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin muun muassa paritanssin harrastajia, yhtä erityistä tukea tarvitsevaa ja yhteistyökumppanien hallinnon henkilöitä.
Kehittämishankkeessa saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Näiden kahden tuotteistusprosessin pohjalta tuotteistaminen ja asiakaslähtöisyys istuvat osaksi taiteellista ja pedagogista tuotteistamisprosessia. Asiakaslähtöisyys palvelua tuotettaessa ja tuotteistettaessa tuo palveluun lisää syvyyttä sekä antaa asiakasnäkökulmaa ja lisäarvoa asiakkaalle palveluun. Tuotteistaminen kiteyttää palvelun ydinasiat. Prosesseista voimme päätellä, että tuotteistamista oppii varsinaisesti vasta käytännössä.
Kehittämishankkeen myötä saavutettiin konkreettisia keinoja tuotteistaa kansantanssia. Hankkeessa käytetty tuotteistuksen malli toimi tuotteistusprosesseissa ja prosesseissa käytetyt menetelmät toimivat kansantanssin tuotteistamisen apuna. Jatkossa jakaisin tuotteistamisen kuitenkin tutustu-, ymmärrä-, tuota-, testaa- ja lanseeraa-vaiheiden alle, koska se selkeyttäisi jokaisen vaiheen tavoitetta ja kiteyttäisi sen, mitä vaiheessa lähdetään tekemään.
Tuotteistamisen apuna hyödynnettiin palvelumuotoilua, joka toi prosessiin asiakaslähtöisiä kehit-tämisen menetelmiä. Tarkastelun kohteeksi valittiin kansantanssin tuotteistaminen, koska sitä ei juurikaan ole tuotteistettu aikaisemmin ja tuotteistamisesta voisi olla hyötyä alan ammattilaisille heidän omassa työssään. Tuotteistamisen kohteena olivat kansanomaisten paritanssien kurssi ja kansantanssipohjainen duettoteos erityistä tukea tarvitseville. Kehittämishankkeeseen kerättiin tutkimusaineistoa hyödyntämällä tuotteistamisen ja palvelumuotoilun menetelmiä kuten haastatteluja, observointia, palvelupolkua, prototyyppejä, myyntitekstejä ja tutkimuspäiväkirjan kirjoittamista.
Tuotteistamisprosesseja tehtiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry:n ja erään erityistä tukea tarvitsevien toimintakeskuksen kanssa. Heiltä saatiin asiakasnäkökulmaa ja yhteyshenkilöt avuksi tuotteistusprosesseihin. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin muun muassa paritanssin harrastajia, yhtä erityistä tukea tarvitsevaa ja yhteistyökumppanien hallinnon henkilöitä.
Kehittämishankkeessa saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Näiden kahden tuotteistusprosessin pohjalta tuotteistaminen ja asiakaslähtöisyys istuvat osaksi taiteellista ja pedagogista tuotteistamisprosessia. Asiakaslähtöisyys palvelua tuotettaessa ja tuotteistettaessa tuo palveluun lisää syvyyttä sekä antaa asiakasnäkökulmaa ja lisäarvoa asiakkaalle palveluun. Tuotteistaminen kiteyttää palvelun ydinasiat. Prosesseista voimme päätellä, että tuotteistamista oppii varsinaisesti vasta käytännössä.
Kehittämishankkeen myötä saavutettiin konkreettisia keinoja tuotteistaa kansantanssia. Hankkeessa käytetty tuotteistuksen malli toimi tuotteistusprosesseissa ja prosesseissa käytetyt menetelmät toimivat kansantanssin tuotteistamisen apuna. Jatkossa jakaisin tuotteistamisen kuitenkin tutustu-, ymmärrä-, tuota-, testaa- ja lanseeraa-vaiheiden alle, koska se selkeyttäisi jokaisen vaiheen tavoitetta ja kiteyttäisi sen, mitä vaiheessa lähdetään tekemään.