Lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessi työntekijöiden kuvaamana Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä: Digipalveluiden kehittäminen osana prosessia
Vaittinen, Terhi (2021)
Vaittinen, Terhi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711595
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusote) lasten lääkinnällisen kuntoutuksen toimintaa. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan yhtenäistää Keusoten lasten ja nuorten lääkinnällisen kuntoutuksen palveluprosessin malli. Digitaalisia palveluja ja materiaaleja pyritään hyödyntämään osana palveluprosessia. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää Keusoten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvauksen tuottamisessa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin opinnäytetyön kannalta keskeisiä käsitteitä lääkinnällinen kuntoutus, lasten lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuksen haasteet, digitaaliset palvelut sekä kuntoutus ja terveyden edistäminen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksessa, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluin (n=13). Haastateltavat olivat terveydenhuollon ammattilaisia Keusoten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen parista sekä Keusoten alueen kunnista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan Keusoten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessia on jo kehitetty mutta se on vielä keskeneräinen. Koko Keusoten laajuiset yhtenäiset toimintalinjat ja -ohjeet ovat vasta kehittymässä. Jatkokehittämistä tarvitaan edelleen. Kehittämiseen on tärkeä ottaa mukaan lasten lääkinnällisen kuntoutuksen parissa työskentelevät ammattilaiset. Niin prosessin sisäistä kuin ulkoistakin viestintää tulee kehittää. Toimivalla viestinnällä voidaan sujuvoittaa lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessia. Digitaalisten palveluiden käyttö niin Keusoten lasten kuntoutuspalveluissa kuin lasten lääkinnällisessä kuntoutuksessakin on lisääntynyt merkittävästi vuosina 2020-2021 vallitsevan koronapandemian myötä. Digitaalisten palveluiden käyttämisessä on yhä paljon työntekijäkohtaisia eroja.
Johtopäätöksinä esitetään neljä kehittämisehdotusta. Keusoten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvauksen luomisella voidaan parantaa palvelun sujuvuutta. ICF-luokituksen nostaminen osaksi prosessia lisää palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Digitaalisten palveluiden kehittämisellä voidaan asiakkaille tuottaa monipuolisempia ja helpommin saavutettavia palveluja. Keusoten lasten kuntoutuspalveluiden sulauttaminen yhä vahvemmin osaksi perhekeskuspalveluja mahdollistaisi entistä paremmin varhaisen puuttumisen. Kuntoutuksen fokusta tulisi suunnata lapsen sairauden, vamman tai haasteen kuntouttamisesta kohti terveyden ja hyvinvoinnin lisäämistä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin opinnäytetyön kannalta keskeisiä käsitteitä lääkinnällinen kuntoutus, lasten lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuksen haasteet, digitaaliset palvelut sekä kuntoutus ja terveyden edistäminen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksessa, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluin (n=13). Haastateltavat olivat terveydenhuollon ammattilaisia Keusoten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen parista sekä Keusoten alueen kunnista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan Keusoten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessia on jo kehitetty mutta se on vielä keskeneräinen. Koko Keusoten laajuiset yhtenäiset toimintalinjat ja -ohjeet ovat vasta kehittymässä. Jatkokehittämistä tarvitaan edelleen. Kehittämiseen on tärkeä ottaa mukaan lasten lääkinnällisen kuntoutuksen parissa työskentelevät ammattilaiset. Niin prosessin sisäistä kuin ulkoistakin viestintää tulee kehittää. Toimivalla viestinnällä voidaan sujuvoittaa lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessia. Digitaalisten palveluiden käyttö niin Keusoten lasten kuntoutuspalveluissa kuin lasten lääkinnällisessä kuntoutuksessakin on lisääntynyt merkittävästi vuosina 2020-2021 vallitsevan koronapandemian myötä. Digitaalisten palveluiden käyttämisessä on yhä paljon työntekijäkohtaisia eroja.
Johtopäätöksinä esitetään neljä kehittämisehdotusta. Keusoten lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessikuvauksen luomisella voidaan parantaa palvelun sujuvuutta. ICF-luokituksen nostaminen osaksi prosessia lisää palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Digitaalisten palveluiden kehittämisellä voidaan asiakkaille tuottaa monipuolisempia ja helpommin saavutettavia palveluja. Keusoten lasten kuntoutuspalveluiden sulauttaminen yhä vahvemmin osaksi perhekeskuspalveluja mahdollistaisi entistä paremmin varhaisen puuttumisen. Kuntoutuksen fokusta tulisi suunnata lapsen sairauden, vamman tai haasteen kuntouttamisesta kohti terveyden ja hyvinvoinnin lisäämistä.