Yhteiskehittäminen museoiden yleisötyön murroksessa: Tapaustutkimus arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen verkkopalvelun konseptoinnista
Kesäniemi, Elina (2021)
Kesäniemi, Elina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711647
Tiivistelmä
Perinteisesti kulttuuriperinnön ja taiteen tallentamiseen, tutkimiseen ja kansan sivistämiseen keskittyneet museot ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kehittyneet yhä asiakaskeskeisimmiksi palveluorganisaatioiksi sekä vuorovaikutteisiksi sosiaalisen kanssakäymisen ja oppimisen ympäristöiksi. Muutoksen ytimessä on yleisösuhteiden kehittämiseen keskittyvä yleisötyö. Digitaalisen transformaation myötä suhde yleisöihin on jälleen murroksessa. Palveltavista asiakkaista on tullut aktiivisia toimijoita, jotka tuottavat, julkaisevat ja jakavat sisältöjä omissa verkostoissaan. Palveluita ei enää voida tehdä vain jollekin vaan ne tehdään jonkun kanssa.
Tässä tutkimuksessa etsittiin keinoja vastata edellä kuvattuun muutokseen yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittämisessä on kyse toimintalogiikan muutoksesta, jossa asiakas tai käyttäjä nostetaan palvelujen arvonluonnin ja kehittämisen keskiöön. Samalla se avaa uudenlaisen näkymän kansalaisten ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Kansalaiset tulisi nähdä aktiivisina toimijoina ja julkisen arvon tuottajina, joiden toimintaa julkinen sektori tukee ja mahdollistaa.
Kyseessä on konstruktiivinen tapaustutkimus yhteiskehittämisen hyödyntämisestä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yleisötyön kehittämisessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten museoiden kehittämän valtakunnallisen arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen verkkopalvelu voisi palvella verkossa ja miten se vastaisi käyttäjien tarpeisiin. Tutkimuksen tuloksena syntyi museoammattilaisten, opettajien ja arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen toimijoiden yhteiskehittämä verkkopalvelun konsepti. Ado.fi-verkkopalvelun tarkoituksena on aluksi toimia arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen, oppimisen ja museoiden ammattilaisten palveluna, mutta myöhemmin laajentua muillekin kohderyhmille. Konsepti sisältää käyttäjäymmärryksen kiteytyksen, palvelun kehittymisen tiekartan sekä sitä konkretisoivat sisältökonseptit, ja toteutuksen ensimmäistä vaihetta tukevan rautalankamallin. Prosessin tuloksena syntyi myös museoiden yhteiskehittämisen suunnitteluun ja reflektointiin
tarkoitetun työkalun prototyyppi.
Kehitetty konsepti heijastaa laajempaa museotyön murrosta ja tukee yleisötyön tavoitteita.
Sen myötä Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo voisivat myös implementoida yhteiskehittämistä toimintaansa sekä käyttäjäkeskeisenä toimintaperiaatteena, kehittämisen prosessina ja työkaluna sekä aktiivista kansalaisuutta tukevana, sosiaalisten innovaatioiden alustana.
Tässä tutkimuksessa etsittiin keinoja vastata edellä kuvattuun muutokseen yhteiskehittämisestä. Yhteiskehittämisessä on kyse toimintalogiikan muutoksesta, jossa asiakas tai käyttäjä nostetaan palvelujen arvonluonnin ja kehittämisen keskiöön. Samalla se avaa uudenlaisen näkymän kansalaisten ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Kansalaiset tulisi nähdä aktiivisina toimijoina ja julkisen arvon tuottajina, joiden toimintaa julkinen sektori tukee ja mahdollistaa.
Kyseessä on konstruktiivinen tapaustutkimus yhteiskehittämisen hyödyntämisestä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yleisötyön kehittämisessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten museoiden kehittämän valtakunnallisen arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen verkkopalvelu voisi palvella verkossa ja miten se vastaisi käyttäjien tarpeisiin. Tutkimuksen tuloksena syntyi museoammattilaisten, opettajien ja arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen toimijoiden yhteiskehittämä verkkopalvelun konsepti. Ado.fi-verkkopalvelun tarkoituksena on aluksi toimia arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen, oppimisen ja museoiden ammattilaisten palveluna, mutta myöhemmin laajentua muillekin kohderyhmille. Konsepti sisältää käyttäjäymmärryksen kiteytyksen, palvelun kehittymisen tiekartan sekä sitä konkretisoivat sisältökonseptit, ja toteutuksen ensimmäistä vaihetta tukevan rautalankamallin. Prosessin tuloksena syntyi myös museoiden yhteiskehittämisen suunnitteluun ja reflektointiin
tarkoitetun työkalun prototyyppi.
Kehitetty konsepti heijastaa laajempaa museotyön murrosta ja tukee yleisötyön tavoitteita.
Sen myötä Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo voisivat myös implementoida yhteiskehittämistä toimintaansa sekä käyttäjäkeskeisenä toimintaperiaatteena, kehittämisen prosessina ja työkaluna sekä aktiivista kansalaisuutta tukevana, sosiaalisten innovaatioiden alustana.