"Kirjasto on todella tärkeä ja mieluisa lapsille" : käyttäjäkysely Tuusulan kunnankirjaston lasten kirjastopalveluista, myös ei-käyttäjille
Colliander-Lappalainen, Laura (2021)
Colliander-Lappalainen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052611390
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin lapsiperheiden kokemuksia Tuusulan kunnankirjaston lasten kirjastopalveluista käyttäjäkyselyllä. Tarkoitus oli selvittää, onko lapsiperheillä kirjaston käyttöön liittyviä esteitä tai toiveita, sekä mitkä palvelut heitä kiinnostavat. Lisäksi haluttiin tietää, miten kirjaston tiedotus tavoittaa perheitä. Vastauksia toivottiin myös ei-käyttäjiltä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Tuusulan kunnankirjasto.
Kysely toteutettiin anonyyminä nettikyselynä. Kysely oli auki 15.–31.3.2021. Siihen tuli 165 vastausta, joista 17 oli ei-käyttäjiä. Ei-käyttäjyys tarkoitti tässä sitä, ettei ollut puoleentoista vuoteen käyttänyt kirjaston palveluita. Koska koronapandemia on rajoittanut kirjastonkäyttöä, sen vaikutus näkyi vastauksissa.
Vastauksista löytyi tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta, mutta myös joitakin toiveita parannuksista, jotka koskivat mm. aukioloaikoja ja aineistojen avaamista. Lastenkirjojen lainaus oli vastaajia eniten kiinnostava kirjastopalvelu. Tärkeä tieto on se, että kirjaston tiedotus ei vaikuta tavoittavan kuntalaisia kovinkaan hyvin, ja tämä koskee sekä käyttäjiä että ei-käyttäjiä. Ei-käytön syyt olivat pääasiassa vastaajien omaan elämään, eivätkä kirjaston palveluihin liittyviä, mutta muitakin syitä oli, jotka liittyivät mm. aukioloaikoihin ja mielikuviin kirjastosta. Ei-käyttäjien tavoittamiseksi olisi todennäköisesti tehtävä työtä kirjastojen ulkopuolella, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan kirjastonkäytön käsitettä ja tutkimista Suomessa ja Ruotsissa sekä luodaan katsaus kirjastonkäyttöä käsitelleisiin 15 opinnäytetyöhön ja tutkielmaan. Lapsiperheiden kirjastonkäyttöä voisi tutkia jatkossa esimerkiksi tutkimalla maahanmuuttajataustaisten perheiden kirjastonkäyttöä, tai kartoittamalla sitä hyötyä, mitä perheet ovat kokeneet kirjastopalveluista saavansa. Toinen suunta olisi lähteä tekemään markkinointitutkimusta tehokkaamman markkinointistrategian pohjaksi.
Kysely toteutettiin anonyyminä nettikyselynä. Kysely oli auki 15.–31.3.2021. Siihen tuli 165 vastausta, joista 17 oli ei-käyttäjiä. Ei-käyttäjyys tarkoitti tässä sitä, ettei ollut puoleentoista vuoteen käyttänyt kirjaston palveluita. Koska koronapandemia on rajoittanut kirjastonkäyttöä, sen vaikutus näkyi vastauksissa.
Vastauksista löytyi tyytyväisyyttä ja kiitollisuutta, mutta myös joitakin toiveita parannuksista, jotka koskivat mm. aukioloaikoja ja aineistojen avaamista. Lastenkirjojen lainaus oli vastaajia eniten kiinnostava kirjastopalvelu. Tärkeä tieto on se, että kirjaston tiedotus ei vaikuta tavoittavan kuntalaisia kovinkaan hyvin, ja tämä koskee sekä käyttäjiä että ei-käyttäjiä. Ei-käytön syyt olivat pääasiassa vastaajien omaan elämään, eivätkä kirjaston palveluihin liittyviä, mutta muitakin syitä oli, jotka liittyivät mm. aukioloaikoihin ja mielikuviin kirjastosta. Ei-käyttäjien tavoittamiseksi olisi todennäköisesti tehtävä työtä kirjastojen ulkopuolella, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan kirjastonkäytön käsitettä ja tutkimista Suomessa ja Ruotsissa sekä luodaan katsaus kirjastonkäyttöä käsitelleisiin 15 opinnäytetyöhön ja tutkielmaan. Lapsiperheiden kirjastonkäyttöä voisi tutkia jatkossa esimerkiksi tutkimalla maahanmuuttajataustaisten perheiden kirjastonkäyttöä, tai kartoittamalla sitä hyötyä, mitä perheet ovat kokeneet kirjastopalveluista saavansa. Toinen suunta olisi lähteä tekemään markkinointitutkimusta tehokkaamman markkinointistrategian pohjaksi.