Digihyvinvointi kuuluu kaikille
Editoija
Hämäläinen, Riina
Halonen, Terhi
Mäkinen, Marika
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-334-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-334-1
Tiivistelmä
Kädessäsi on valtakunnallisesti toteutetun ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Digivoimaa – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta -hankkeen loppujulkaisu. Tässä julkaisussa avaamme lukijalle Digivoimaa-hankkeen näkökulmasta erilaisia digihyvinvoin nin ulottuvuuksia sekä digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa ohjaustyötä. Mukana on myös Digivoimaa-hankkeen toimenpiteisiin osallistuneiden nuorten kokemuksia hankkeen toimintaan osallistumisesta ja näkemyksiä digitaalisesta hyvinvoinnista.
Tämä julkaisu koostuu kolmesta eri artikkelisarjasta. Julkaisun ensimmäinen osa Digihyvinvoinnin käsitteet ja konteksti avaa lukijalle digihyvinvointia ilmiönä sekä siihen liittyvää ohjaustyötä. Ensimmäisessä artikkelissa Ennakkoluulottomasti kohti digitaalista yhdenvertaisuutta Riina Hämäläinen ja Marika Mäkinen avaavat yhdenvertaisuuden suh detta digitaalisuuteen ja digihyvinvointiin. Toisessa artikkelissa Digihyvinvoinnista uusi kansalaistaito Marika Mäkinen tarkastelee yhdenvertaisuuden digitaalisia mahdollistajia erityisen tuen näkökulmasta sekä pohtii hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin. Netta Tuhkasen artikkeli Teknologia hyvinvoinnin edistäjänä avaa lukijalle liikuntateknologian ja sovellutusten suhdetta hyvinvointiin. Antti Järventaus kertoo lasten ja nuorten digitaalisesta turvallisuudesta verkkoympäristössä artikkelissaan Haavoittuvuus verkossa. Ensimmäisen osan viimeisessä artikkelissa Riina Hämäläinen ja Terhi Halonen kirjoittavat ohjauksesta digitaalisissa ympäristöissä artikkelissa Verkko-ohjaus digitaalisena palveluna, joka suuntaa katseen jo kohti tulevaa.
Julkaisun toinen osa Digihyvinvointi opettajien ja kouluttajien näkökulmasta antaa äänen opettajille sekä hankkeen kouluttajalle. Laura Sillanpää kertoo artikkelissaan Nuorten digihyvinvoinnin tukeminen edellyttää ammattilaisilta monipuolisia taitoja ja valmiuksia tulevaisuuden vaateista digitaalisissa ympäristöissä hyvinvoinnin tukemiseksi. Petra Lappalainen pohtii artikkelissaan Digihyvinvointi opettajan näkökulmasta digitaalista hyvinvointia oppilaitoskontekstissa sekä digihyvinvointivalmennuksen pilotointia covid-19-poikkeusaikana. Anna Haapalainen kertoo artikkelissaan Liikunnanopetuksen digiloikka, kuinka digitaalisuutta on pystytty hyödyntämään liikunnan opetuksessa nyt poikkeusaikana osana nuorten fyysisen hyvinvoinnin vahvistamista.
Julkaisun kolmannessa osassa Digihyvinvointi opiskelijoiden näkökulmasta hankkeen toiminnassa mukana olevat opiskelijat kertovat kokemuksiaan hankkeesta ja digihyvinvoinnista. Onni Ikosen Digihyvinvointi opiskelijan näkökulmasta kuvaa opiskelijan kokemusta digikoutsikoulutuksesta sekä digihyvinvointivalmennuksen pilotoinnista koronakeväänä. Joose Pitkänen avaa artikkelissaan Digikoutsaaminen yhteisöpedagogiopiskelijan näkökulmaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun digikoutsikoulutuksen ensimmäisestä toteutuskierroksesta. Jesse Leivon Maailma moniaistisesti digitaalisin keinoin -artikkeli kertoo lukijalle erilaisten digitaalisten sovellutusten hyödyllisyydestä, mutta myös digikoutsikoulutuksesta Ammattiopisto Spesian näkökulmasta.
Tämä julkaisu koostuu kolmesta eri artikkelisarjasta. Julkaisun ensimmäinen osa Digihyvinvoinnin käsitteet ja konteksti avaa lukijalle digihyvinvointia ilmiönä sekä siihen liittyvää ohjaustyötä. Ensimmäisessä artikkelissa Ennakkoluulottomasti kohti digitaalista yhdenvertaisuutta Riina Hämäläinen ja Marika Mäkinen avaavat yhdenvertaisuuden suh detta digitaalisuuteen ja digihyvinvointiin. Toisessa artikkelissa Digihyvinvoinnista uusi kansalaistaito Marika Mäkinen tarkastelee yhdenvertaisuuden digitaalisia mahdollistajia erityisen tuen näkökulmasta sekä pohtii hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin. Netta Tuhkasen artikkeli Teknologia hyvinvoinnin edistäjänä avaa lukijalle liikuntateknologian ja sovellutusten suhdetta hyvinvointiin. Antti Järventaus kertoo lasten ja nuorten digitaalisesta turvallisuudesta verkkoympäristössä artikkelissaan Haavoittuvuus verkossa. Ensimmäisen osan viimeisessä artikkelissa Riina Hämäläinen ja Terhi Halonen kirjoittavat ohjauksesta digitaalisissa ympäristöissä artikkelissa Verkko-ohjaus digitaalisena palveluna, joka suuntaa katseen jo kohti tulevaa.
Julkaisun toinen osa Digihyvinvointi opettajien ja kouluttajien näkökulmasta antaa äänen opettajille sekä hankkeen kouluttajalle. Laura Sillanpää kertoo artikkelissaan Nuorten digihyvinvoinnin tukeminen edellyttää ammattilaisilta monipuolisia taitoja ja valmiuksia tulevaisuuden vaateista digitaalisissa ympäristöissä hyvinvoinnin tukemiseksi. Petra Lappalainen pohtii artikkelissaan Digihyvinvointi opettajan näkökulmasta digitaalista hyvinvointia oppilaitoskontekstissa sekä digihyvinvointivalmennuksen pilotointia covid-19-poikkeusaikana. Anna Haapalainen kertoo artikkelissaan Liikunnanopetuksen digiloikka, kuinka digitaalisuutta on pystytty hyödyntämään liikunnan opetuksessa nyt poikkeusaikana osana nuorten fyysisen hyvinvoinnin vahvistamista.
Julkaisun kolmannessa osassa Digihyvinvointi opiskelijoiden näkökulmasta hankkeen toiminnassa mukana olevat opiskelijat kertovat kokemuksiaan hankkeesta ja digihyvinvoinnista. Onni Ikosen Digihyvinvointi opiskelijan näkökulmasta kuvaa opiskelijan kokemusta digikoutsikoulutuksesta sekä digihyvinvointivalmennuksen pilotoinnista koronakeväänä. Joose Pitkänen avaa artikkelissaan Digikoutsaaminen yhteisöpedagogiopiskelijan näkökulmaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun digikoutsikoulutuksen ensimmäisestä toteutuskierroksesta. Jesse Leivon Maailma moniaistisesti digitaalisin keinoin -artikkeli kertoo lukijalle erilaisten digitaalisten sovellutusten hyödyllisyydestä, mutta myös digikoutsikoulutuksesta Ammattiopisto Spesian näkökulmasta.