”Minun ääneni” : Lapsilähtöisiä työskentelymenetelmiä Länsi-Pohjan keskussairaalan erityispoliklinikalle
Takalahti, Milla; Takalo-Kastari, Saara (2012)
Takalahti, Milla
Takalo-Kastari, Saara
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616453
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus:
Opinnäytetyömme koostuu menetelmäpaketista sekä opinnäytetyöraportista, joka sisältää teoriaosuuden ja opinnäytetyöprosessin kuvauksen. Tavoitteenamme oli edistää lapsilähtöisten menetelmien käyttöä erityispoliklinikalla ja edesauttaa vuorovaikutusta palveluohjaajan ja lapsen tai nuoren välillä. Valmistimme lapsilähtöisiä työskentelymenetelmiä sisältävän menetelmäpaketin Länsi-Pohjan keskussairaalan erityispoliklinikalle.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Kuvaamme teoriaosiossa kehitysvammaisuutta ja päämiehisyyttä, osallisuutta, itsemääräämisoikeutta, tuettua päätöksentekoa sekä vuorovaikutusta. Teoriaosiossa käymme läpi myös toiminnallisen opinnäytetyön käsitettä. Keskitymme erityisesti kehitysvammaisten lasten näkökulmaan. Esittelemme työssämme Länsi-Pohjan keskussairaalan erityispoliklinikan, minkä kanssa olemme tehneet yhteistyötä. Opinnäytetyö tehdään Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi – Pohjassa - hankkeelle.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyömme on toiminnallinen ja käytämme siinä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Menetelmäkokeiluissa käytimme analyysikeinona havainnointia. Pyrimme havainnoimaan menetelmien toimimista. Keskityimme siihen, kuinka menetelmät helpottivat lasten ymmärtämistä ja vastausten tuottamista.
Keskeiset tutkimustulokset ja johtopäätökset:
Mielestämme menetelmän toimivuus vaatii yleisesti sen, että lapsen kanssa käydään läpi ymmärrettävästi ja selkeästi asiat, joita tullaan selvittämään. Menetelmien käyttäjän tulee tuntea lapsen kommunikaatiotapa ja tiedostaa hänen toimintatapansa. Asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa menetelmien käytössä. Molemminpuolisen luottamuksen puuttuminen voi tuoda haasteita lopputulosten aikaansaamiseen. Koemme hyväksi kommunikoinnin oikeanlaisen vahvistamisen arjessa. Näin tieto ja halu hyödyntää menetelmiä toivottavasti siirtyvät lapsen kanssa toimiviin henkilöihin.
Opinnäytetyömme koostuu menetelmäpaketista sekä opinnäytetyöraportista, joka sisältää teoriaosuuden ja opinnäytetyöprosessin kuvauksen. Tavoitteenamme oli edistää lapsilähtöisten menetelmien käyttöä erityispoliklinikalla ja edesauttaa vuorovaikutusta palveluohjaajan ja lapsen tai nuoren välillä. Valmistimme lapsilähtöisiä työskentelymenetelmiä sisältävän menetelmäpaketin Länsi-Pohjan keskussairaalan erityispoliklinikalle.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Kuvaamme teoriaosiossa kehitysvammaisuutta ja päämiehisyyttä, osallisuutta, itsemääräämisoikeutta, tuettua päätöksentekoa sekä vuorovaikutusta. Teoriaosiossa käymme läpi myös toiminnallisen opinnäytetyön käsitettä. Keskitymme erityisesti kehitysvammaisten lasten näkökulmaan. Esittelemme työssämme Länsi-Pohjan keskussairaalan erityispoliklinikan, minkä kanssa olemme tehneet yhteistyötä. Opinnäytetyö tehdään Vammaispalvelujen kehittäminen Länsi – Pohjassa - hankkeelle.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyömme on toiminnallinen ja käytämme siinä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Menetelmäkokeiluissa käytimme analyysikeinona havainnointia. Pyrimme havainnoimaan menetelmien toimimista. Keskityimme siihen, kuinka menetelmät helpottivat lasten ymmärtämistä ja vastausten tuottamista.
Keskeiset tutkimustulokset ja johtopäätökset:
Mielestämme menetelmän toimivuus vaatii yleisesti sen, että lapsen kanssa käydään läpi ymmärrettävästi ja selkeästi asiat, joita tullaan selvittämään. Menetelmien käyttäjän tulee tuntea lapsen kommunikaatiotapa ja tiedostaa hänen toimintatapansa. Asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa menetelmien käytössä. Molemminpuolisen luottamuksen puuttuminen voi tuoda haasteita lopputulosten aikaansaamiseen. Koemme hyväksi kommunikoinnin oikeanlaisen vahvistamisen arjessa. Näin tieto ja halu hyödyntää menetelmiä toivottavasti siirtyvät lapsen kanssa toimiviin henkilöihin.