Ihobiopsioiden immunofluoresenssivärjäys : käsivärjäysmenetelmän ja Ventana BenchMark™ system -värjäysautomaatin vertailu
Ankeriasniemi, Kukka; German-Kinnari, Malgorzata (2012)
Ankeriasniemi, Kukka
German-Kinnari, Malgorzata
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316256
Tiivistelmä
Immunofluoresenssin avulla voidaan määrittää antigeenin ja vasta-aineen välisiä vuorovaikutuksia solujen eri rakenteissa. Monissa ihotaudeissa immunofluoresenssitutkimus on välttämätön apuväline diagnostiikassa. Diagnostiikan kannalta on tärkeää saada mahdollisimman optimaalisia valmisteita, mutta nykyisin käytössä olevalla immunofluoresenssinäytteiden käsivärjäysmenetelmällä tähän ei ole aina pystytty. Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää ihobiopsioiden immunofluoressenssivärjäysten eroja käsivärjäysmenetelmän ja VBM™-värjäysautomaatin välillä. Vertailimme menetelmiä herkkyyden, fluoresenssivärin laadun ja säilyvyyden osalta sekä henkilöstönäkökulmien ja kustannusten kannalta. Työmme toimeksiantaja oli Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy (YML), patologian osasto.
Värjäsimme näytteet käsimenetelmällä sekä Rochen Ventana BenchMark™ system (VBM™) -värjäysautomaatilla. Vertasimme menetelmien välisiä eroja herkkyydessä sekä niillä värjättyjen näytteiden fluoresenssivärin laadussa ja säilyvyydessä. Otimme huomioon myös reagenssien kustannusarviot sekä henkilökunnan toiveet ja mieltymykset. VBM™-automaatilla värjättyjen näytteiden fluoresenssivärin laatu osoittautui käsimenetelmää huomattavasti paremmaksi. Lisäksi VBM™ oli herkempi ja värjäysprosessi oli nopeampi kuin käsimenetelmä. Henkilökunta käyttäisi tämän tutkimuksen mukaan mieluummin VBM™-värjäysautomaattia kuin käsivärjäysmenetelmää. Fluoresenssin säilyvyys oli VBM™-automaatilla sekä kahden että neljän viikon säilytyksen jälkeen parempi kuin käsimenetelmällä värjätyillä näytteillä. Reagenssien kustannukset olivat kuitenkin automaattimenetelmällä suuremmat. VBM™-värjäysautomaatti sopii tämän tutkimuksen perusteella YML patologian osaston käyttöön, sillä näytteiden värjääminen automaatilla oli nopeaa, vaivatonta ja luotettavaa. Suosittelemmekin, että VBM™-värjäysautomaatti hankittaisiin YML patologian osastolle.
Värjäsimme näytteet käsimenetelmällä sekä Rochen Ventana BenchMark™ system (VBM™) -värjäysautomaatilla. Vertasimme menetelmien välisiä eroja herkkyydessä sekä niillä värjättyjen näytteiden fluoresenssivärin laadussa ja säilyvyydessä. Otimme huomioon myös reagenssien kustannusarviot sekä henkilökunnan toiveet ja mieltymykset. VBM™-automaatilla värjättyjen näytteiden fluoresenssivärin laatu osoittautui käsimenetelmää huomattavasti paremmaksi. Lisäksi VBM™ oli herkempi ja värjäysprosessi oli nopeampi kuin käsimenetelmä. Henkilökunta käyttäisi tämän tutkimuksen mukaan mieluummin VBM™-värjäysautomaattia kuin käsivärjäysmenetelmää. Fluoresenssin säilyvyys oli VBM™-automaatilla sekä kahden että neljän viikon säilytyksen jälkeen parempi kuin käsimenetelmällä värjätyillä näytteillä. Reagenssien kustannukset olivat kuitenkin automaattimenetelmällä suuremmat. VBM™-värjäysautomaatti sopii tämän tutkimuksen perusteella YML patologian osaston käyttöön, sillä näytteiden värjääminen automaatilla oli nopeaa, vaivatonta ja luotettavaa. Suosittelemmekin, että VBM™-värjäysautomaatti hankittaisiin YML patologian osastolle.