Yhdenvertaisuus yritys X:n rekrytointiprosessissa
Manner, Harry; Muje, Matilda (2021)
Manner, Harry
Muje, Matilda
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199380
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yhdenvertaisuus toteutuu yritys X:n rekrytointiprosessissa. Käsittelemme aihetta erityisesti työpaikkailmoittelun, ansio- ja soveltuvuusvertailun, erityistukea tarvitsevien rekrytoinnin sekä anonyymin rekrytoinnin kannalta. Tutkimuksemme perusteella esittelemme kehitysehdotuksemme kyseisten aihealueiden osalta yritys X:ssä.
Yhdenvertaisuus on niin rekrytoinnissa kuin työelämässä ajankohtainen aihe. Tämän työn päätarkoituksena on selvittää yhdenvertaisuuden tilaa yritys X:n rekrytointiprosesseissa. Yhdenvertaisuuden periaatteella viitataan Suomen laissa syrjinnän kieltoon ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Alakysymykset koskevat erityistukea tarvitsevien huomioinnin yrityksen rekrytoinnissa sekä anonyymin rekrytoinnin käyttöönoton mahdollisuutta. Opinnäytetyö on toteutettu kahden henkilön yhteistyönä osin aiheen laajuuden ja toisaalta yhteisten kiinnostuksen aiheiden vuoksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jotta aineistonkeruu mahdollistaisi syvällisen ja yksityiskohtaisen tiedon keräämisen aihepiirin kysymyksistä sekä kohdeyrityksen tilanteesta. Tutkimuksessa haastateltiin puolistrukturoitua menetelmää hyödyntäen kahta rekrytointiprosessin tuntevaa esihenkilöä sekä kolmea rekrytoiduksi tullutta työntekijää (n=5). Tutkimustulokset analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin menetelmin.
Yritys X:n rekrytointiprosessista ei löytynyt sellaisia tekijöitä, jotka osoittaisivat puutteita yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Otannan suppeuden vuoksi tuloksia ei voi yleistää koko yritystä tai alaa koskeviksi päätelmiksi. Tutkimuksemme osoittaa kuitenkin, että yhdenvertaisuus rekrytointiprosessissa on otettu huomioon yritys X:ssä. Tulos koskee tutkimuksen kaikkia neljää temaattista osa-aluetta. Osa-alueiden sisällä ilmeni kuitenkin sellaisia seikkoja rekrytointiprosessin yhdenvertaisuuteen liittyen, jotka yrityksessä on jätetty vähemmälle huomiolle tai päätetty jättää prosessin ulkopuolelle harkituista syistä.
Yritys X:n rekrytointiprosessissa ei ole hyödynnetty anonyymia rekrytointia, ja sen käyttöönottoon suhtaudutaan varovaisen positiivisesti. Erityistukea tarvitsevia henkilöitä pyritään huomioimaan yritys X:n rekrytoinnissa monella tavalla. Rekrytointiprosessissa haasteita yhdenvertaisuudelle olivat hakijoiden sukupuolten epätasapaino ja työpaikkailmoitusten geneerisyys ja vaikeaselkoisuus. Prosessi nähtiin myös vaativana ja aikaa vievänä suhteessa työtehtävien luonteeseen.
Pääasialliset kehitysehdotuksemme yritys X:n rekrytointiprosessille ovat ilmoitusten konkreettisempi räätälöinti, prosessin yksinkertaistaminen erityisesti videohaastattelujen osalta, anonyymin rekrytoinnin pilotointi sekä erityistukea tarvitsevien henkilöiden varman ja (tieto)turvallisen prosessin varmistaminen.
Yhdenvertaisuus on niin rekrytoinnissa kuin työelämässä ajankohtainen aihe. Tämän työn päätarkoituksena on selvittää yhdenvertaisuuden tilaa yritys X:n rekrytointiprosesseissa. Yhdenvertaisuuden periaatteella viitataan Suomen laissa syrjinnän kieltoon ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Alakysymykset koskevat erityistukea tarvitsevien huomioinnin yrityksen rekrytoinnissa sekä anonyymin rekrytoinnin käyttöönoton mahdollisuutta. Opinnäytetyö on toteutettu kahden henkilön yhteistyönä osin aiheen laajuuden ja toisaalta yhteisten kiinnostuksen aiheiden vuoksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jotta aineistonkeruu mahdollistaisi syvällisen ja yksityiskohtaisen tiedon keräämisen aihepiirin kysymyksistä sekä kohdeyrityksen tilanteesta. Tutkimuksessa haastateltiin puolistrukturoitua menetelmää hyödyntäen kahta rekrytointiprosessin tuntevaa esihenkilöä sekä kolmea rekrytoiduksi tullutta työntekijää (n=5). Tutkimustulokset analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin menetelmin.
Yritys X:n rekrytointiprosessista ei löytynyt sellaisia tekijöitä, jotka osoittaisivat puutteita yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Otannan suppeuden vuoksi tuloksia ei voi yleistää koko yritystä tai alaa koskeviksi päätelmiksi. Tutkimuksemme osoittaa kuitenkin, että yhdenvertaisuus rekrytointiprosessissa on otettu huomioon yritys X:ssä. Tulos koskee tutkimuksen kaikkia neljää temaattista osa-aluetta. Osa-alueiden sisällä ilmeni kuitenkin sellaisia seikkoja rekrytointiprosessin yhdenvertaisuuteen liittyen, jotka yrityksessä on jätetty vähemmälle huomiolle tai päätetty jättää prosessin ulkopuolelle harkituista syistä.
Yritys X:n rekrytointiprosessissa ei ole hyödynnetty anonyymia rekrytointia, ja sen käyttöönottoon suhtaudutaan varovaisen positiivisesti. Erityistukea tarvitsevia henkilöitä pyritään huomioimaan yritys X:n rekrytoinnissa monella tavalla. Rekrytointiprosessissa haasteita yhdenvertaisuudelle olivat hakijoiden sukupuolten epätasapaino ja työpaikkailmoitusten geneerisyys ja vaikeaselkoisuus. Prosessi nähtiin myös vaativana ja aikaa vievänä suhteessa työtehtävien luonteeseen.
Pääasialliset kehitysehdotuksemme yritys X:n rekrytointiprosessille ovat ilmoitusten konkreettisempi räätälöinti, prosessin yksinkertaistaminen erityisesti videohaastattelujen osalta, anonyymin rekrytoinnin pilotointi sekä erityistukea tarvitsevien henkilöiden varman ja (tieto)turvallisen prosessin varmistaminen.