Paalutuskoneen rungon venymäliuskamittauksen analysointi ja FEM-mallin verifiointi
Parkkinen, Severi (2021)
Parkkinen, Severi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199371
Tiivistelmä
Toimeksiantajana tälle opinnäytetyölle toimi Junttan Oy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tarkkoja
tuloksia lujuuslaskelmista Ansyksellä on mahdollista saada, kun laskentojen tekemiseen käytetään kokoonpanoa,
ja näin verifioida käytetty FEM-malli. Aiemmin suoritettujen venymäliuskamittausten tuloksia oli tarkoitus verrata
lujuuslaskelmista saatuihin tuloksiin ja käyttää tässä apuna regressioanalyysiä. Tavoitteena siis oli varmistaa, että
lujuuslaskennoissa voidaan jatkossakin käyttää kokoonpanoista rakennettuja FEM-malleja.
HBM Finland suoritti venymäliuskamittaukset kolmessa eri mittaustilanteessa, keilin ollessa pystyssä ja kallistettuna sekä koneen oikealle että vasemmalle puolelle 18,43°. Lujuuslaskennoissa käytettiin opinnäytetyön pohjana
toimineen Erikoistumisprojekti 2:n aikana rakennettua FEM-mallia. Malliin jouduttiin sittemmin lisäämään venymäliuskojen paikat, jotta tulokset saadaan juuri venymäliuskojen kohdalta regressioanalyysiä varten. Lujuuslaskelmia varten FEM-malli on valmisteltu niin, että se vastaa rungon tilannetta, jossa se venymäliuskamittauksen aikaan on ollut. Mallin korjaamisen jälkeen täytyi määritellä lujuuslaskelmissa käytettävät asetukset ja rungon eri kohtiin vaikuttavat kuormitukset sekä erotella laskentatilanteet toisistaan.
Työn tuloksena ei saatu vastausta siihen, että saadaanko lujuuslaskelmista tarkkoja tuloksia käyttäen apuna regressioanalyysiä ja kokoonpanoa FEM-mallina. Työn myötä saatiin kuitenkin selville, että tällä tavalla suoritettujen
venymäliuskamittausten myötä ei saada vertailtavia tuloksia aikaan, koska liuskojen määrä on ollut liian vähäinen
tarpeeseen nähden. Tulevaisuudessa tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää venymäliuskamittausten suunnittelussa, kun tuloksia on tarkoitus verrata lujuuslaskelmista saatuihin tuloksiin.
tuloksia lujuuslaskelmista Ansyksellä on mahdollista saada, kun laskentojen tekemiseen käytetään kokoonpanoa,
ja näin verifioida käytetty FEM-malli. Aiemmin suoritettujen venymäliuskamittausten tuloksia oli tarkoitus verrata
lujuuslaskelmista saatuihin tuloksiin ja käyttää tässä apuna regressioanalyysiä. Tavoitteena siis oli varmistaa, että
lujuuslaskennoissa voidaan jatkossakin käyttää kokoonpanoista rakennettuja FEM-malleja.
HBM Finland suoritti venymäliuskamittaukset kolmessa eri mittaustilanteessa, keilin ollessa pystyssä ja kallistettuna sekä koneen oikealle että vasemmalle puolelle 18,43°. Lujuuslaskennoissa käytettiin opinnäytetyön pohjana
toimineen Erikoistumisprojekti 2:n aikana rakennettua FEM-mallia. Malliin jouduttiin sittemmin lisäämään venymäliuskojen paikat, jotta tulokset saadaan juuri venymäliuskojen kohdalta regressioanalyysiä varten. Lujuuslaskelmia varten FEM-malli on valmisteltu niin, että se vastaa rungon tilannetta, jossa se venymäliuskamittauksen aikaan on ollut. Mallin korjaamisen jälkeen täytyi määritellä lujuuslaskelmissa käytettävät asetukset ja rungon eri kohtiin vaikuttavat kuormitukset sekä erotella laskentatilanteet toisistaan.
Työn tuloksena ei saatu vastausta siihen, että saadaanko lujuuslaskelmista tarkkoja tuloksia käyttäen apuna regressioanalyysiä ja kokoonpanoa FEM-mallina. Työn myötä saatiin kuitenkin selville, että tällä tavalla suoritettujen
venymäliuskamittausten myötä ei saada vertailtavia tuloksia aikaan, koska liuskojen määrä on ollut liian vähäinen
tarpeeseen nähden. Tulevaisuudessa tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää venymäliuskamittausten suunnittelussa, kun tuloksia on tarkoitus verrata lujuuslaskelmista saatuihin tuloksiin.