Esimiesten käyttämien toiminnanohjausjärjestelmien sisällyttäminen esimiesvalmennukseen
Pasanen, Kanerva (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189322
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tutkimus liittyen opinnäytetyöntekijän olettamukseen, onko esimiesten käytössä olevien toiminnanohjausjärjestelmien perehdytys epätasalaatuista esimiesvalmennettavien välillä. Tavoitteena oli selvittää, tarvitaanko toiminnanohjausjärjestelmiin erillistä perehdytystä esimiesvalmennuksen aikana. Tavoitteena oli myös saatujen tulosten perusteella laatia esimiesvalmennettaville toiminnanohjausjärjestelmien perehdytyslista, mikä auttaisi kehittämään valmennettavien taitoja järjestelmien osalta harjoitusjaksojen aikana. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Osuuskauppa PeeÄssä.
Aineisto opinnäytetyölle on kerätty esimiestyön ja perehdyttämisen teoriasta sekä haastattelemalla kahta esimiesvalmennettavaa ja yhtä esimiesvalmennuksen käynyttä esimiestä. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja teemahaastattelua mukaillen. Haastatteluista saadut aineistot ovat analysoitu laadullisen tutkimuksen keinoin, käyttäen sisällönanalyysin aineistolähtöistä analyysia sekä teoriaohjaavaa analyysia.
Tutkimuksen tuloksina saatiin selvyys toiminnanohjausjärjestelmien perehdyttämisen tarpeellisuudesta ja sen lisäämisestä esimiesvalmennuksen aikana työssäoppimisjaksoilla. Saatujen tietojen perusteella suunniteltiin ja toteutettiin perehdytyslista, jota voidaan hyödyntää työssäoppimisjaksojen perehdyttämisen tukena. Jatkotutkimuksena olisi mahdollista toteuttaa haastattelujen uusiminen samalle kohderyhmälle. Tulosten uudelleen analysointi antaisi todellisen kuvan tämänhetkisestä esimiesvalmennuksen perehdyttämisen tasosta. Perehdytyslistan tarkentaminen olisi myös mahdollista toteuttaa uuden analysoinnin pohjalta. Kehitysideana tasalaatuisempaan perehdyttämiseen olisi yrityksen toteuttama mahdollinen uusi tehtävänimike; Järjestelmäperehdyttäjä. Järjestelmäperehdyttäjän tehtävän tarpeellisuutta voisi vahvistaa jatkotutkimuksella, jossa selvitettäisiin mitä nykyisten järjestelmien pääkäyttäjien työtehtävistä voisi siirtää järjestelmäperehdyttäjälle sekä mikä taloudellinen hyöty tästä olisi yritykselle.
Aineisto opinnäytetyölle on kerätty esimiestyön ja perehdyttämisen teoriasta sekä haastattelemalla kahta esimiesvalmennettavaa ja yhtä esimiesvalmennuksen käynyttä esimiestä. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja teemahaastattelua mukaillen. Haastatteluista saadut aineistot ovat analysoitu laadullisen tutkimuksen keinoin, käyttäen sisällönanalyysin aineistolähtöistä analyysia sekä teoriaohjaavaa analyysia.
Tutkimuksen tuloksina saatiin selvyys toiminnanohjausjärjestelmien perehdyttämisen tarpeellisuudesta ja sen lisäämisestä esimiesvalmennuksen aikana työssäoppimisjaksoilla. Saatujen tietojen perusteella suunniteltiin ja toteutettiin perehdytyslista, jota voidaan hyödyntää työssäoppimisjaksojen perehdyttämisen tukena. Jatkotutkimuksena olisi mahdollista toteuttaa haastattelujen uusiminen samalle kohderyhmälle. Tulosten uudelleen analysointi antaisi todellisen kuvan tämänhetkisestä esimiesvalmennuksen perehdyttämisen tasosta. Perehdytyslistan tarkentaminen olisi myös mahdollista toteuttaa uuden analysoinnin pohjalta. Kehitysideana tasalaatuisempaan perehdyttämiseen olisi yrityksen toteuttama mahdollinen uusi tehtävänimike; Järjestelmäperehdyttäjä. Järjestelmäperehdyttäjän tehtävän tarpeellisuutta voisi vahvistaa jatkotutkimuksella, jossa selvitettäisiin mitä nykyisten järjestelmien pääkäyttäjien työtehtävistä voisi siirtää järjestelmäperehdyttäjälle sekä mikä taloudellinen hyöty tästä olisi yritykselle.