Nuorten kokemukset fiktiivisen sarjan konseptiksi : Henkilöhaastattelut nuortensarjakonseptin lähtökohtana ja arkkityypit konseptin kehittelyn tukena
Lavikainen, Elina (2021)
Lavikainen, Elina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179040
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin haastattelujen käyttöä fiktiivisen nuortensarjakonseptin ja sen henkilöhahmojen lähtökohtana. Ensimmäinen tutkimuskysymys kysyy: Ovatko henkilöhaastattelut toimiva lähtökohta fiktiivisen sarjakonseptin rakentamiselle ja fiktiivisten henkilöhahmojen luomiselle? Lisäksi tutkimuksessa haluttiin löytää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Onko käsikirjoitusoppaissa esitellyistä arkkityypeistä apua sarjakonseptin henkilöhahmojen luomisessa? ja Ilmeneekö henkilöhaastatteluissa käsikirjoitusoppaissa esiteltyjä arkkityyppejä? Aihetta haluttiin tutkia, koska tällä hetkellä kirjoitetaan ennen näkemättömän paljon fiktiivisiä sarjoja, mutta sarjan kirjoittajalla ei ole välttämättä ajankohtaista tai omakohtaista kokemusta sarjan aiheista tai teemoista. Vaikka haastatteluja käytetään jonkin verran kirjoittamisen lähtökohtana tai tukena, aihetta ei ole aiemmin liiemmin tutkittu.
Opinnäytetyöhön kuuluu myös tutkimusosaan nivoutuva teososa: fiktiivisen nuortensarjan konsepti. Teososa on julistettu salaiseksi, mutta sen keskeiset osat käsitellään tässä tutkimusosassa. Tutkimuksen keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelumateriaalista rakentuvien henkilökuvien ja arkkityyppien piirteitä vertailtiin keskenään yhteisten piirteiden löytämiseksi. Haastattelumateriaalin pohjalta ideoitiin myös nuortensarjakonsepti. Konseptin henkilöhahmojen kehittelyn tukena käytettiin käsikirjoitusoppaiden arkkityyppejä ja myöhemmin arvioitiin, oliko niiden käytöstä hyötyä.
Tutkimuksen perusteella todetaan, että henkilöhaastattelut voivat olla mainio sarjakonseptin ja henkilöhahmojen ideoinnin lähtökohta. On tärkeää kuitenkin nähdä haastattelut ainoastaan sarjaideoinnin lähtökohtana. Niihin ei ole syytä takertua liikaa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee myös, että arkkityypeistä voi olla apua henkilöhahmojen kehittelyssä etenkin kehittelyn myöhemmissä vaiheissa. Lisäksi tuloksissa todetaan, että haastatteluissa rakentuvissa henkilökuvissa ilmeni joidenkin arkkityyppien piirteitä. Joidenkin arkkityyppien piirteitä ei kuitenkaan havaittu lainkaan.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kirjoittajan kannattaa hyödyntää kirjoittaessaan omien kokemustensa lisäksi muiden kokemuksia. Kirjoittajan on myös hyvä lisätä työkalupakkiinsa erilaisia kirjoittamista tukevia teorioita.
Opinnäytetyöhön kuuluu myös tutkimusosaan nivoutuva teososa: fiktiivisen nuortensarjan konsepti. Teososa on julistettu salaiseksi, mutta sen keskeiset osat käsitellään tässä tutkimusosassa. Tutkimuksen keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelumateriaalista rakentuvien henkilökuvien ja arkkityyppien piirteitä vertailtiin keskenään yhteisten piirteiden löytämiseksi. Haastattelumateriaalin pohjalta ideoitiin myös nuortensarjakonsepti. Konseptin henkilöhahmojen kehittelyn tukena käytettiin käsikirjoitusoppaiden arkkityyppejä ja myöhemmin arvioitiin, oliko niiden käytöstä hyötyä.
Tutkimuksen perusteella todetaan, että henkilöhaastattelut voivat olla mainio sarjakonseptin ja henkilöhahmojen ideoinnin lähtökohta. On tärkeää kuitenkin nähdä haastattelut ainoastaan sarjaideoinnin lähtökohtana. Niihin ei ole syytä takertua liikaa. Tutkimuksen tuloksista ilmenee myös, että arkkityypeistä voi olla apua henkilöhahmojen kehittelyssä etenkin kehittelyn myöhemmissä vaiheissa. Lisäksi tuloksissa todetaan, että haastatteluissa rakentuvissa henkilökuvissa ilmeni joidenkin arkkityyppien piirteitä. Joidenkin arkkityyppien piirteitä ei kuitenkaan havaittu lainkaan.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kirjoittajan kannattaa hyödyntää kirjoittaessaan omien kokemustensa lisäksi muiden kokemuksia. Kirjoittajan on myös hyvä lisätä työkalupakkiinsa erilaisia kirjoittamista tukevia teorioita.