Pientalon kuntotutkimus
Havukainen, Hannu (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179075
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli pientalon kuntotutkimus. Tutkimus tehtiin vanhaan hirsirunkoiseen yksikerroksiseen omakotitaloon, johon oli tehty peruskorjaus 1960-luvulla sekä laajennus 1980-luvulla. Talon hirret sekä perustukset ovat peräisin arviolta 1800-luvulta. Tilaaja oli tehnyt aistinvaraisesti havaintoja omakotitalon mahdollisesta huonosta kunnosta. Opinnäytetyön aihe muotoutui havaintojen pohjalta, sillä mielenkiintoni heräsi tutkimaan talon rakenteita perusteellisemmin.
Työn alussa perehdyttiin 1960-luvun rakentamiseen ja erityisesti sen aikakauden ongelmakohtiin. Lisäksi tietoa kuntotutkimuksesta ja sen tekemisestä avattiin teoriaosuudessa. Tutkimusta varten haastateltiin talon aiempaa omistajaa, jolta sai tietoa talon historiasta ja rakenteista jonkun verran. Kuntotutkimusta tehdessä käytettiin menetelminä muun muassa lämpökamerakuvausta, pintakosteusmittausta, rakennekosteusmittausta sekä materiaalinäyteanalyysiä.
Kuntotutkimuksesta tehtiin kuntotutkimusraportti, jossa määriteltiin talon todellinen kunto. Kaikkia mahdollisia paikkoja tutkittiin sekä niille tehtiin toimenpide-ehdotukset. Talosta löytyi useista kohdista puutteita sekä huoltotöitä oli jonkun verran laiminlyöty. Monet paikat kuten ikkunat, ovet ja LVI-järjestelmät olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Lisäksi talosta löytyi riskirakenteiksi luokiteltavia rakenneratkaisuja. Talossa täytyisi uusia lähes kaikki perustuksista vesikattoon saakka, joten ehdotukseni työntilaajalle oli purkaa talo ja tehdä tilalle uusi. Talon nykyinen kunto huomioon ottaen se tulisi olemaan todennäköisesti helpompaa sekä myös taloudellisesti järkevämpää.
Työn alussa perehdyttiin 1960-luvun rakentamiseen ja erityisesti sen aikakauden ongelmakohtiin. Lisäksi tietoa kuntotutkimuksesta ja sen tekemisestä avattiin teoriaosuudessa. Tutkimusta varten haastateltiin talon aiempaa omistajaa, jolta sai tietoa talon historiasta ja rakenteista jonkun verran. Kuntotutkimusta tehdessä käytettiin menetelminä muun muassa lämpökamerakuvausta, pintakosteusmittausta, rakennekosteusmittausta sekä materiaalinäyteanalyysiä.
Kuntotutkimuksesta tehtiin kuntotutkimusraportti, jossa määriteltiin talon todellinen kunto. Kaikkia mahdollisia paikkoja tutkittiin sekä niille tehtiin toimenpide-ehdotukset. Talosta löytyi useista kohdista puutteita sekä huoltotöitä oli jonkun verran laiminlyöty. Monet paikat kuten ikkunat, ovet ja LVI-järjestelmät olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Lisäksi talosta löytyi riskirakenteiksi luokiteltavia rakenneratkaisuja. Talossa täytyisi uusia lähes kaikki perustuksista vesikattoon saakka, joten ehdotukseni työntilaajalle oli purkaa talo ja tehdä tilalle uusi. Talon nykyinen kunto huomioon ottaen se tulisi olemaan todennäköisesti helpompaa sekä myös taloudellisesti järkevämpää.