Elämää koronan varjossa : etätyön vaikutukset työntekijöiden motivaatioon ja hyvinvointiin
Järvi, Sari (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128533
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin koronan seurauksena yleistyneen etätyön vaikutuksia työntekijöiden motivaatioon ja hyvinvointiin.
Opinnäytetyön teoriaosassa paneuduttiin Suomen koronatilanteeseen ja niihin rajoituksiin, joita oli asetettu koronatilanteen leviämisen hillitsemiseksi. Lisääntyneen etätyön tuomia vaikutuksia tarkasteltiin sisäisen motivaation ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin ilman toimeksiantajaa opinnäytetyön tekijän oman kiinnostuksen ohjaamana. Empiiristä tutkimusta varten haastateltiin sekä johtotehtävissä että asiantuntijatyössä olevia henkilöitä, joilla uskottiin olevan kokemusta etätyöstä ja sen vaikutuksista tutkittavaan aiheeseen.
Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat olivat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä etätyön tuomiin mahdollisuuksiin korona-aikana ja useimmat vastaajista kokivat etätyön jopa lisänneen kokonaishyvinvointia lisääntyneen vapaa-ajan seurauksena. Motivaatiota lisäsi selvästi myös mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, itsenäinen ja mielekkääksi koettu työ sekä tunne siitä, että omalla työllään pystyi myös edistämään ja auttamaan sekä työyhteisöä että palvelemaan asiakkaita paremmin. Tutkimuksesta ilmeni kuitenkin myös se, että työyhteisöä ja sosiaalisia suhteita oli kaivattu korona-aikana.
Tutkimus osoitti selvästi, että ihmisen yksi keskeinen tarve on yhteenkuuluvaisuuden tarve, tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi ja tämä tarve tuntui pikemminkin korostuneen korona-aikana. The objective of this thesis was to examine what effects teleworking has had on employees during the COVID-19 and especially what effects teleworking has had on employees’ motivation and well-being.
The theory section of the thesis focuses partly on the COVID-19 situation in Finland. The key factors in this study were teleworking, motivation, well-being, and employees’ experiences of these factors.
The thesis was carried out as a qualitative study and the author received no financial support for the research or publication of this research study. Participants were selected based on both experts and executives, who were believed to have knowledge of the subject.
The result indicated that the employees were generally satisfied with teleworking. The majority of the participants felt that working from home allowed them to have more leisure time, more opportunities to take care of themselves and spend more time with their families, and subsequently, their sense of well-being was increased.
Flexible working hours, together with an independent and meaningful job were also found to increase motivation as well the opportunity to help and serve both colleagues and customers.
Moreover, the human need to be seen and heard as well as to be able to engage in meaningful human interactions was also seen in the results of this study.
Opinnäytetyön teoriaosassa paneuduttiin Suomen koronatilanteeseen ja niihin rajoituksiin, joita oli asetettu koronatilanteen leviämisen hillitsemiseksi. Lisääntyneen etätyön tuomia vaikutuksia tarkasteltiin sisäisen motivaation ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin ilman toimeksiantajaa opinnäytetyön tekijän oman kiinnostuksen ohjaamana. Empiiristä tutkimusta varten haastateltiin sekä johtotehtävissä että asiantuntijatyössä olevia henkilöitä, joilla uskottiin olevan kokemusta etätyöstä ja sen vaikutuksista tutkittavaan aiheeseen.
Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat olivat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä etätyön tuomiin mahdollisuuksiin korona-aikana ja useimmat vastaajista kokivat etätyön jopa lisänneen kokonaishyvinvointia lisääntyneen vapaa-ajan seurauksena. Motivaatiota lisäsi selvästi myös mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, itsenäinen ja mielekkääksi koettu työ sekä tunne siitä, että omalla työllään pystyi myös edistämään ja auttamaan sekä työyhteisöä että palvelemaan asiakkaita paremmin. Tutkimuksesta ilmeni kuitenkin myös se, että työyhteisöä ja sosiaalisia suhteita oli kaivattu korona-aikana.
Tutkimus osoitti selvästi, että ihmisen yksi keskeinen tarve on yhteenkuuluvaisuuden tarve, tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi ja tämä tarve tuntui pikemminkin korostuneen korona-aikana.
The theory section of the thesis focuses partly on the COVID-19 situation in Finland. The key factors in this study were teleworking, motivation, well-being, and employees’ experiences of these factors.
The thesis was carried out as a qualitative study and the author received no financial support for the research or publication of this research study. Participants were selected based on both experts and executives, who were believed to have knowledge of the subject.
The result indicated that the employees were generally satisfied with teleworking. The majority of the participants felt that working from home allowed them to have more leisure time, more opportunities to take care of themselves and spend more time with their families, and subsequently, their sense of well-being was increased.
Flexible working hours, together with an independent and meaningful job were also found to increase motivation as well the opportunity to help and serve both colleagues and customers.
Moreover, the human need to be seen and heard as well as to be able to engage in meaningful human interactions was also seen in the results of this study.