Hyvän perehdyttämisen jäljillä : Perehdytysmateriaalin koostaminen Espoon tapaamispaikassa
Laajakallio-Kahugu, Johanna (2021)
Laajakallio-Kahugu, Johanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128493
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Espoon tapaamispaikkatoiminnan työntekijöiden näkemyksiä ja tarpeita liittyen perehdyttämiseen sekä koota tarkoituksenmukainen perehdytysmateriaali tapaamispaikan käyttöön. Erilaiset lait, kuten muun muassa Työturvallisuuslaki (2002) ja Työsopimuslaki (2001) velvoittavat perehdyttämään työntekijän työhön, jotta voidaan varmistua turvallisuudesta sekä työnteon perusedellytyksistä. Näiden lisäksi onnistuneella perehdyttämisellä on todettu olevan useita muita hyötyjä niin työntekijälle kuin työnantajalle sekä koko organisaatiolle. (Kupias & Peltola 2009, 41–43).
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin tapaamispaikan työntekijöille suunnatulla teemahaastattelulla, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Haastatteluun osallistui 6 Espoon tapaamispaikan ohjaajaa. Lisäksi aineistona olivat toimintatutkimuksellisin menetelmin toteutetun kehittämisen aikana kirjatut tiimimuistiot ja päiväkirjat. Tiimipalavereihin, joiden aikana työstettiin yhteisesti perehdytysmateriaalin osa-alueita, osallistui yhteensä 10 ohjaajaa eri kokoonpanoissa. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöistä analyysitapaa käyttäen ja luokiteltiin aineistosta nousseiden teemojen mukaisesti.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että tapaamispaikan työntekijöiden toiveet ja tarpeet perehdyttämiselle olivat pitkälti samansuuntaisia. Kirjallinen, toimiva perehdytysmateriaali nähtiin yleisesti suunnitelmallisen perehdyttämisen edellytyksenä ja kulmakivenä. Lisäksi työparin kanssa työhön perehtyminen koettiin tarkoituksenmukaisena. Toimintatutkimuksellisen kehittämistyön aikana ja tuloksena muodostui näkemys perehdytysmateriaalin tarpeellisesta sisällöstä ja sen myötä Espoon tapaamispaikalle koottiin sähköisellä alustalla jaettava kirjallinen perehdytysmateriaali, johon sisältyy perehdyttämisen suunnittelu ja seuranta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin tapaamispaikan työntekijöille suunnatulla teemahaastattelulla, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Haastatteluun osallistui 6 Espoon tapaamispaikan ohjaajaa. Lisäksi aineistona olivat toimintatutkimuksellisin menetelmin toteutetun kehittämisen aikana kirjatut tiimimuistiot ja päiväkirjat. Tiimipalavereihin, joiden aikana työstettiin yhteisesti perehdytysmateriaalin osa-alueita, osallistui yhteensä 10 ohjaajaa eri kokoonpanoissa. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöistä analyysitapaa käyttäen ja luokiteltiin aineistosta nousseiden teemojen mukaisesti.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että tapaamispaikan työntekijöiden toiveet ja tarpeet perehdyttämiselle olivat pitkälti samansuuntaisia. Kirjallinen, toimiva perehdytysmateriaali nähtiin yleisesti suunnitelmallisen perehdyttämisen edellytyksenä ja kulmakivenä. Lisäksi työparin kanssa työhön perehtyminen koettiin tarkoituksenmukaisena. Toimintatutkimuksellisen kehittämistyön aikana ja tuloksena muodostui näkemys perehdytysmateriaalin tarpeellisesta sisällöstä ja sen myötä Espoon tapaamispaikalle koottiin sähköisellä alustalla jaettava kirjallinen perehdytysmateriaali, johon sisältyy perehdyttämisen suunnittelu ja seuranta.