Työhyvinvointi etätyössä
Kuusinen, Karita (2021)
Kuusinen, Karita
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128387
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin sekä selvitettiin keinoja siihen, millä tavoin työhyvinvointia voisi parantaa etätyöaikana. Lisäksi työssä luotiin toimeksiantajayritykselle etätyöajan työhyvinvoinnin opas.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista sekä kvantitatiivista
tutkimusmenetelmää. Teoriatietoa hyödyntäen toimeksiantajayrityksen henkilöstölle
suunniteltiin ja toteutettiin kysely, jonka vastauksia käytettiin apuna oppaan luomisessa.
Vastauksia apuna käyttäen oppaaseen saatiin sisältö, joka vastaa työntekijöiden tarpeisiin.
Kyselyn vastauksia hyödynnettiin oppaan sisällön suunnittelussa sekä siinä, minkälaisia
vinkkejä oppaassa tuotiin esille.
Tutkimuksen perusteella kyselyyn vastanneet työntekijät kokivat etätyön tekemisen
mielekkäänä. Vastausten perusteella huomattiin, että työntekijät kokivat työrauhan
parantuneen. Lisäksi vastaajista suurin osa huomasi, että vapaa-aika lisääntyi etätöiden
aikana työmatkojen jäädessä pois. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että
COVID-19-pandemian jälkeen olisi valmis työskentelemään toisinaan etätyössä.
Kyselytutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että etätyö lisäsi haasteita työhyvinvoinnin
ylläpitämisessä. Merkittävimpiä haasteita olivat tauot ja niiden pitäminen, ergonomia sekä
viestintä ja vuorovaikutus. Vastausten avulla pystyttiin tulkitsemaan, että taukojen pitäminen etätyöaikana on vähentynyt eivätkä työntekijät irrottaudu työpisteiltään riittävän usein. Vastausten perusteella voitiin olettaa, että ergonomiset haasteet johtuisivat siitä, etteivät työvälineet tai kalusteet ole välttämättä ergonomiaa tukevia. Vastaajat kokivat myös, että etätyöajan viestintä ja vuorovaikutus oli hieman haasteellista ja tämä aiheutti yksinäisyyden sekä sosiaalisen eristäytymisen tunteita.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista sekä kvantitatiivista
tutkimusmenetelmää. Teoriatietoa hyödyntäen toimeksiantajayrityksen henkilöstölle
suunniteltiin ja toteutettiin kysely, jonka vastauksia käytettiin apuna oppaan luomisessa.
Vastauksia apuna käyttäen oppaaseen saatiin sisältö, joka vastaa työntekijöiden tarpeisiin.
Kyselyn vastauksia hyödynnettiin oppaan sisällön suunnittelussa sekä siinä, minkälaisia
vinkkejä oppaassa tuotiin esille.
Tutkimuksen perusteella kyselyyn vastanneet työntekijät kokivat etätyön tekemisen
mielekkäänä. Vastausten perusteella huomattiin, että työntekijät kokivat työrauhan
parantuneen. Lisäksi vastaajista suurin osa huomasi, että vapaa-aika lisääntyi etätöiden
aikana työmatkojen jäädessä pois. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että
COVID-19-pandemian jälkeen olisi valmis työskentelemään toisinaan etätyössä.
Kyselytutkimuksen vastauksista kävi ilmi, että etätyö lisäsi haasteita työhyvinvoinnin
ylläpitämisessä. Merkittävimpiä haasteita olivat tauot ja niiden pitäminen, ergonomia sekä
viestintä ja vuorovaikutus. Vastausten avulla pystyttiin tulkitsemaan, että taukojen pitäminen etätyöaikana on vähentynyt eivätkä työntekijät irrottaudu työpisteiltään riittävän usein. Vastausten perusteella voitiin olettaa, että ergonomiset haasteet johtuisivat siitä, etteivät työvälineet tai kalusteet ole välttämättä ergonomiaa tukevia. Vastaajat kokivat myös, että etätyöajan viestintä ja vuorovaikutus oli hieman haasteellista ja tämä aiheutti yksinäisyyden sekä sosiaalisen eristäytymisen tunteita.