Kieli-ilmaston muutos varhaiskasvatuksessa : englannin kielisuihkutuksen vuosisuunnitelma osaksi toimintakulttuuria
Sillanpää, Anu (2021)
Sillanpää, Anu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108001
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa toimintakulttuurin muutosta, sillä kieli-ilmastomme on globalisaation vuoksi muuttumassa yhä kansainvälisemmäksi ja varhaiskasvatuksen tulee tarjota lapsille kielitietoisia ja moninaisuutta tukevia toimintatapoja uuden oppimiselle. Teoreettinen viitekehys käsittelee lapsen kielenkehityksen, varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin, kaksikielisen varhaiskasvatuksen sekä sitä tukevia pedagogisia toimintamalleja. Opinnäytetyön tutkimus kohdistuu yksityisen englannin kielisuhkutusta tarjoavan päiväkodin kasvattajien kielisuihkutuksen lapsilähtöisyyden, kielitietoisten toimintatapojen sekä kielen kehitystä tukevaan oppimisympäristöön kohdistuvien näkemyksien selvittämiselle. Yhteistyötaho hyödyntää opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia liittääkseen englannin kielen vuosisuunnitelman osaksi päiväkodin toimintakulttuuria.
Tutkimuksen aineisto kerättiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2021 kokonaisotantana päiväkodin kasvattajilta sähköisellä Webropol-kyselyllä. Käyttämissäni tutkimusmenetelmissä yhdistyi laadullinen ja määrällinen tutkimusote. Kyselyyn sain kahdeksan vastausta, jotka analysoin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksessani selvitin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten lapsilähtöisyys huomioidaan kaksikielisyyttä tukevissa pedagogisissa toimintatavoissa? Millainen kielellinen oppimisympäristö tukee kaksikielisen varhaiskasvatuksen toteutumista?
Tutkimustulosten mukaan lapsilähtöisyys kielisuihkutuksessa näkyi erityisesti kasvattajien kielitietoisissa toimintatavoissa. Lasten osallisuuden tukemisessa yksilöllisyyden lisäksi korostuu ryhmän toiminta sekä vuorovaikutus. Tutkimuksen mukaan kielisuihkutuksen pedagoginen toiminta rakentuu ohjatun toiminnan sekä arkisen kielenkäytön ympärille. Kielellistä kehitystä tukevalla oppimisympäristöllä sekä toiminnan suunnitelmallisuudella ja kasvattajien tietotaidoilla nähdään olevan tärkeä merkitys kielisuihkutuksen toteuttamisessa. Työyhteisön yhteistyön ja sitoutumisen merkitys korostuu kielisuihkutuksen tavoitteellisessa toteuttamisessa sekä kehittämisessä osaksi toimintakulttuuria.
Tutkimuksen aineisto kerättiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2021 kokonaisotantana päiväkodin kasvattajilta sähköisellä Webropol-kyselyllä. Käyttämissäni tutkimusmenetelmissä yhdistyi laadullinen ja määrällinen tutkimusote. Kyselyyn sain kahdeksan vastausta, jotka analysoin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksessani selvitin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten lapsilähtöisyys huomioidaan kaksikielisyyttä tukevissa pedagogisissa toimintatavoissa? Millainen kielellinen oppimisympäristö tukee kaksikielisen varhaiskasvatuksen toteutumista?
Tutkimustulosten mukaan lapsilähtöisyys kielisuihkutuksessa näkyi erityisesti kasvattajien kielitietoisissa toimintatavoissa. Lasten osallisuuden tukemisessa yksilöllisyyden lisäksi korostuu ryhmän toiminta sekä vuorovaikutus. Tutkimuksen mukaan kielisuihkutuksen pedagoginen toiminta rakentuu ohjatun toiminnan sekä arkisen kielenkäytön ympärille. Kielellistä kehitystä tukevalla oppimisympäristöllä sekä toiminnan suunnitelmallisuudella ja kasvattajien tietotaidoilla nähdään olevan tärkeä merkitys kielisuihkutuksen toteuttamisessa. Työyhteisön yhteistyön ja sitoutumisen merkitys korostuu kielisuihkutuksen tavoitteellisessa toteuttamisessa sekä kehittämisessä osaksi toimintakulttuuria.