Varhaiskasvattajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta
Lahtinen, Mira (2021)
Lahtinen, Mira
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105107947
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten positiivinen pedagogiikka näkyy ja miten se toteutuu toimeksiantaja Päiväkoti Metsätähdessä, joka on yksi Ulvilan kaupungin päiväkodeista. Tarkoituksena oli kannustaa heitä kehittämään varhaiskasvatusta positiivisen pedagogiikan keinon ja tuottaa tietoa toimintayksikön varhaiskasvattajille, jonka avulla yksikön toimintaa voidaan kehittää ja, jota he voivat käyttää omassa työssään hyödykseen.
Opinnäytetyö tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla puolistrukturoituna kyselynä yhteistyöpäiväkodin varhaiskasvatuksen opettajilta ja varhaiserityiskasvatuksen opettajilta huhtikuussa 2021. Vastauksia tuli yhteensä viisi. Vastauksista perustettiin opinnäytetyön aineisto, jota analysoitiin positiivisen pedagogiikan hyvinvointiteoriaa analyysirunkona käyttäen.
Positiivinen pedagogiikka miellettiin liittyvän vahvasti positiivisiin asioihin ja lapsen vahvuuksien hyödyntämiseen kasvatuksessa ja vastauksista nousi laajasti esimerkiksi PERMA-teorian asiasisältöjä. Positiivisen pedagogiikan käytön koettiin olevan hyödyksi arjen toiminnassa ja varsinkin hyvänä työvälineenä haastavissa tilanteissa, mutta sen myös koettiin kohentavan työilmapiiriä ja vaikuttavan työyhteisön toimivuuteen työhyvinvoinnin lisääntymisellä ja positiivisella otteella.
Teoriaosuudessa käsitellään varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ja positiivisen pedagogiikan menetelmiä ja hyvinvointiteorioita. The aim of this thesis was to find out how positive pedagogy is visible and how it is implemented in the client Daycare Centre Metsätähti, one of the kindergartens in the city of Ulvila. The aim was to encourage them to develop an early education and training in a positive means of pedagogy and to provide information to the early childhood educators of the operating unit, which enables the unit to develop its activities and to make use of it in their own work.
The thesis as a research method was qualitative research. The research data was collected using questionnaires as a semi-structured survey from the teachers of the cooperation daycare centres early education teachers in April 2021. A total of five responses were received. The thesis data was established from the answers, which was analysed using the well-being theory of positive pedagogy mimicry as an analysis body.
Positive pedagogy was perceived to be strongly related to positive things and the utilisation of a child's strengths in upbringing, and the answers a wide range of issues such as PERMA theory acame. The use of positive pedagogy was considered to be a benefit in everyday activities and especially as a good tool in challenging situations, but it was also perceived to improve the working atmosphere and affect the work community's wellbeing at work with increased well-being at work and a positive grip.
The theory section deals with legislation in early childhood education and care and methods and well-being theories of positive pedagogy.
Opinnäytetyö tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla puolistrukturoituna kyselynä yhteistyöpäiväkodin varhaiskasvatuksen opettajilta ja varhaiserityiskasvatuksen opettajilta huhtikuussa 2021. Vastauksia tuli yhteensä viisi. Vastauksista perustettiin opinnäytetyön aineisto, jota analysoitiin positiivisen pedagogiikan hyvinvointiteoriaa analyysirunkona käyttäen.
Positiivinen pedagogiikka miellettiin liittyvän vahvasti positiivisiin asioihin ja lapsen vahvuuksien hyödyntämiseen kasvatuksessa ja vastauksista nousi laajasti esimerkiksi PERMA-teorian asiasisältöjä. Positiivisen pedagogiikan käytön koettiin olevan hyödyksi arjen toiminnassa ja varsinkin hyvänä työvälineenä haastavissa tilanteissa, mutta sen myös koettiin kohentavan työilmapiiriä ja vaikuttavan työyhteisön toimivuuteen työhyvinvoinnin lisääntymisellä ja positiivisella otteella.
Teoriaosuudessa käsitellään varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ja positiivisen pedagogiikan menetelmiä ja hyvinvointiteorioita.
The thesis as a research method was qualitative research. The research data was collected using questionnaires as a semi-structured survey from the teachers of the cooperation daycare centres early education teachers in April 2021. A total of five responses were received. The thesis data was established from the answers, which was analysed using the well-being theory of positive pedagogy mimicry as an analysis body.
Positive pedagogy was perceived to be strongly related to positive things and the utilisation of a child's strengths in upbringing, and the answers a wide range of issues such as PERMA theory acame. The use of positive pedagogy was considered to be a benefit in everyday activities and especially as a good tool in challenging situations, but it was also perceived to improve the working atmosphere and affect the work community's wellbeing at work with increased well-being at work and a positive grip.
The theory section deals with legislation in early childhood education and care and methods and well-being theories of positive pedagogy.