Suomen metsien talous- ja virkistyskäyttö

Abstract

Metsien talouskäyttöön ja virkistyskäyttöön liitetään monesti voimakastakin vastakkainasettelua ja asiat nähdään silloin kapeasta näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella suomalaista metsää objektiivisesti sekä talouden että virkistyskäytön näkökulmista. Lisäksi tarkasteluun otettiin perusteita Suomen metsien toiminnasta hiilinieluna ja suomalaisen metsänkäytön ympäristönäkökulmia. Työn tilasi Biotuotetekniikan tutkinto-ohjelma Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Luonto on suomalaisille tärkeä. Virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia on tutkittu vuosikymmeniä, ja tulokset ovat huomattavia. Erityisesti luonnon koetaan elvyttävän ja palauttavan stressistä. Hyvinvointivaikutuksia on havaittu tutkimuksissa myös sulkemalla pois sosiaaliset ja fyysisen liikunnan tuomat vaikutukset. Vaikutusmekanismeja on perusteltu mm. evoluution, biologian ja psykologian näkökulmista.

Vaikka luonnon terveysvaikutuksia on tutkittu pitkään, vaaditaan tiedon lisäämiseksi kontrolloituja ja moderneja tutkimuksia. Lisätutkimuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä ja mahdollisuuksia kansanterveyden edistämiseksi. Luonnon virkistyskäyttöön kytkeytyy myös taloudellisia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen ainutlaatuisen puhtaan luonnon ja muuttuneiden matkailutrendien ansiosta.

Suomen kansantalous perustuu suurelta osin metsäteollisuuteen. Metsäteollisuuden tuotteet kattavat noin viidesosan viennistä ja ovat arvoltaan Suomen suurin tavaravientituote. Metsäteollisuus ja siihen liittyvät toimialat ovat suuri työllistäjä ja verotulojen lähde Suomen hyvinvointivaltiolle.

Puuston määrä on kasvanut, ja puuston kasvu on ollut poistumaa suurempi 1970-luvulta alkaen. Luonnonvarakeskuksen metsäinventaarioihin (VMI) perustuvia arviota kestävistä hakkuumääristä ei ole ylitetty. Suomen metsien suojelu, metsänhoito ja metsiin liittyvät lait ovat ainutlaatuisia.

Biotalouteen siirtyminen vaatii joustavuutta, avointa keskustelua ja metsätiedon lisäämistä. Metsäperäisillä tuotteilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita. Markkinoiden muutokset lisäävät kartongin kysyntää mm. pakkauksissa ja monia uusia innovaatioita on tuotekehitysvaiheessa siirtymässä laajempaan kaupalliseen käyttöön. Tutkimus- ja kehitystyötä sekä investointeja tulee keskittää Suomeen hyvinvointivaikutuksien jatkumisen takaamiseksi.

The economic and recreational use of forests is often associated with a strong confrontation, and things are then seen from a narrow perspective. The aim of this thesis was to examine the Finnish forest objectively from the perspectives of both economical and recreational use. In addition, Finnish forests’ functioning as a carbon sink and the environmental aspects of Finnish forest use were studied. The thesis was commissioned by the Degree Program of Bioproduct Engineering at Tampere University of Applied Sciences.

Nature is important to Finns. The well-being effects of recreational use have been studied for decades and the results are remarkable. Nature is perceived to revitalise and restore the mind from stress. Welfare effects have been observed in studies, even when excluding the effects of social and physical exercise. The causation between nature and well-being have been argued e.g. from the perspectives of evolution, biology, and psychology.

Health effects of nature have been studied for a long time, but more controlled and modern studies are demanded to increase knowledge on the subject. Further research can bring significant benefits to promote public health. The recreational use of nature is also linked to economical business opportunities be-cause of Finland's unique clean nature and changing tourism trends.

The Finnish national economy is largely based on the forest industry. Forest industry products cover about one-fifth of exports and it is Finland's largest commodity export product faction. The forest industry and related industries are a major employer and a source of tax revenue for the Finnish welfare state.

The volume of trees in Finland has increased and the growth of trees has been higher than the total reduction since the 1970’s. The estimate of sustainable felling volumes based on the Natural Resources Centre's forest inventories (VMI) has not been exceeded. Finnish forest protection, forest management and forest-related laws are unique.

The transition to a bioeconomy requires flexibility, open dialogue and under-standing of forests. Forest-based materials can replace fossil raw materials. Market changes will increase the demand for paperboard, e.g. in packaging. Many new innovations are being developed. R&D work and investments must be focused in Finland to guarantee the continuation of welfare effects from the Finnish forests.